Laskelmat tehtiin MELA2016-ohjelmistolla (Hirvelä ym. 2017) 50 vuoden jaksolle, joka jaettiin viiteen kymmenvuotiskauteen. Tulokset raportoidaan vain ensimmäisen 10-vuotiskauden ajalle.
Laskelmissa sovellettiin VMI11-kasvunmittausten (Valtakunnan metsien … 2013) perusteella kalibroituja puun pohjapinta-alan kasvumalleja metsämaalla. Ennen kalibrointia kasvunmittaukset on indeksikorjattu vastaamaan vuosien 1984-2013 läpimitan kasvun keskitasoa (Korhonen ym. 2007). Kalibrointiin on käytetty vuosina 2009-2013 mitattuja koepuita sellaisilta metsämaan koealoilta, jotka kuuluivat kokonaisuudessaan samaan metsikkökuvioon ja joita ei ollut hakkuin käsitelty viimeiseen 10 vuoteen.
Vuosien 1984–2013 keskimääräiselle tasolle kalibroidun pohjapinta-alan kasvun avulla laskettua tilavuuskasvun arviota tarkennettiin vielä lopuksi ottamalla kasvun arviossa huomioon kalibrointijakson keskivuodesta (1999) vuoteen 2017 tapahtunut lämpötilan ja hiilidioksidipitoisuuden nousun vaikutus Matalan ym. (2005) funktioiden avulla. Kalibrointijakson keskivuodelle laskettiin edeltäneen 30 vuoden (1970–1999) lämpötilan ja CO2:n keskiarvot ja vuodelle 2017 vastaavasti vuosien 1988–2017 lämpötilan ja CO2:n keskiarvot ja näiden erotukset (Etelä-Suomi 0,89 °C ja 41,2 ppm; Pohjois-Suomi 0,996 °C ja 41,2 ppm) annettiin syötteenä Matalan ym. (2005) funktioihin. Näin saatu tilavuuskasvun arvio oli vuosille 2016–2025 vuosina 2016–2018 toteutuneiden hakkuiden tasoa noudattaen 105,5 milj. m3/v, kun VMI12 mitattu kasvu oli 107,8 milj. m3/v (keskivuosi 2013) (Luke 2020a).
Laskennassa käytettyä kasvuntason määritystä on kuvattu tarkemmin MELA Tulospalvelussa VMI12-aineistolla tehtyjen laskelmien yhteydessä (Luke 2020b).
MELA –ohjelmistossa rungon ja siitä saatavien puutavaralajien tilavuus kuorellisina kiintokuutiometreinä lasketaan Laasasenahon (1982) puun rinnankorkeusläpimittaan ja pituuteen perustuvien runkokäyräyhtälöiden avulla. Runkopuun kokonaistilavuus metsä- ja kitumaalla kalibroitiin maakunnittain vastaamaan VMI12:n tilavuusarviota (Luke 2019) laskelmien alkutilanteessa. Koska rungon mittoihin perustuva apteeraus ei ota huomioon puutavaran laatuun liittyviä tekijöitä, apteerauksessa saatua yksittäisen puun tukkitilavuutta korjattiin laskennassa VMI8- ja VMI9-aineistoihin perustuvalla tukkivähennysmallilla (Mehtätalo 2002). Mallin soveltaminen pienensi puulle laskettua tukkitilavuusarviota ja erotus siirtyi kuitupuuksi. Näin saatu tukkipuun määrä kalibroitiin maakunnittain vastaamaan VMI12:n (Luke 2019) arvioituja tukkiosuuksia puulajeittain laskelmien alkutilanteessa.
Lisäksi hukkapuun määrää kalibroitiin MELA2016-ohjelmistoon lisätyn ominaisuuden avulla, jolla ainespuuhakkuissa hukkapuun osuutta runkopuun hakkuupoistumasta kalibroitiin VMI12-aineistosta arvioiduilla osuuksilla puulajeittain ja hakkuutavoittain. Skenaariolaskelmien tuloksena saatu hukkapuun osuus ei kuitenkaan välttämättä vastaa VMI12-aineiston mukaista keskimääräistä osuutta johtuen hakkuiden erilaisesta kohdentumisesta puulajeittain ja hakkuutavoittain. Kalibroinnissa hukkapuun mahdollinen lisäys vähensi ainespuukertymää, alkaen kuitupuusta, vastaavalla tilavuudella.
Laskennassa käytettyä puutavaralajien laskentaa on kuvattu tarkemmin MELA Tulospalvelussa VMI12-aineistolla tehtyjen laskelmien yhteydessä (Luke 2020b).
Metsien käsittely- ja kehitysvaihtoehdot laskettiin puukohtaisiin malleihin perustuvalla MELA2016 -ohjelmiston metsikkösimulaattorilla (Hirvelä ym. 2017). MELA-ohjelmistoon sisältyvistä luonnonprosessimalleista ja niiden soveltamisesta ks. tarkemmin Nuutinen ym. (2007).
Metsien käsittely perustui vuoden 2013 metsänkäsittelysuosituksiin
(Äijälä ym. 2014) ja energiapuun korjuun ja
kasvatuksen suosituksiin (Koistinen ym. 2016). Kulotus, lannoitus, uudisojitus, pystypuiden
karsinta, yläharvennus ja
Metsänkäsittely sallittu -käsittelyluokan metsämaalla mahdollisia toimenpiteitä olivat runkolukuun ja pohjapinta-alaan perustuvat harvennukset, avohakkuu, siemenpuuhakkuu, suojuspuuhakkuu sekä ylispuiden poisto, säästöpuiden jättäminen, raivaus, maanpinnan käsittely, viljely, taimikonhoito ja kunnostusojitus hakkuiden yhteydessä. Harvennushakkuissa voitiin korjata joko vain ainespuuta, ainespuuta ja energiapuuta (integroitu korjuu) tai vain energiapuuta. Integroidussa korjuussa energiapuu koostui männyn, kuusen, koivun ja haavan osalta rinnankorkeusläpimittaluokista 4-9 cm ja muilla puulajeilla kaikista rinnankorkeusläpimitaltaan vähintään 4 cm puista. Harvennushakkuiden energiapuu korjattiin kuivahkojen kankaiden ja tätä viljavampien kankaiden mänty- tai lehtipuuvaltaisissa puustoissa kokopuuna. Energiapuu korjattiin rankapuuna em. kasvupaikkoja karummilla kangasmailla, turvemailla tai aina kun pääpuulaji oli kuusi. Uudistushakkuu simuloitiin noudattaen ohjeiden 2-4 % tuottovaatimukseen perustuvia läpimitta- ja uudistamisikärajoja, jos jompikumpi em. raja täyttyi. Uudistushakkuissa voitiin korjata joko vain ainespuuta tai ainespuun lisäksi a) hakkuutähdettä (oksat ja latvahukkapuu) tai b) hakkuutähdettä ja kantoja. Uudistushakkuiden hakkuutähteestä (oksat ja runkopuu) oletettiin korjattavan 70 %. Kannoista nostettiin läpimitaltaan vähintään 25 cm kannot, joista talteen saatiin 85 %. Luontaisesti uudistettavilta aloilta korjattiin vain ainespuuta.
Rajoitettu metsänkäsittely -käsittelyluokassa metsämaalla korjattiin vain ainespuuta ja käsittelyrajoituksista riippuen sovellettiin yhtä tai useampaa seuraavista rajoituksista: hakkuita rajoitettu (ei avohakkuuta ja ei energiapuun korjuuta), ei kunnostusojitusta (pohjavesi- ja kiinteät muinaisjäännösalueet) ja ei maanmuokkausta (kiinteät muinaismuistoalueet). Kitumaille ei tehty hakkuita. Ei metsänkäsittelyä -käsittelyluokassa alueet olivat kokonaan metsänkäsittelyn ulkopuolella.
Metsänkäsittely sallittu ja Rajoitettu metsänkäsittely -käsittelyluokissa pohjapinta-alaohjeeseen perustuva harvennus oli mahdollinen, kun harvennusmallien alempi leimauskäyrä saavutettiin. Puusto harvennettiin harvennuskäyrien puoliväliin. Hakkuut toteutettiin kymmenvuotiskausien puolivälissä, minkä vuoksi harvennuksissa pohjapinta-alan vaatimusta alennettiin 10 prosentilla. Siten harvennettavaksi tuli myös kohteita, jotka täyttivät pohjapinta-alavaatimuksen vasta 10-vuotiskauden jälkimmäisellä puoliskolla.
Laskelmat on tehty ainespuun (tukki ja kuitu) osalta tienvarsihintaisina. Tienvarsihinnat laskettiin lisäämällä toteutuneisiin kantohintoihin vuosien 2009-2017 ( http://stat.luke.fi/metsa, haettu 1.7.2018) keskimääräiset toteutuneet reaaliset (v. 2018 rahanarvo) korjuukustannukset (€/m3).
Kantohintoina käytettiin vuosina 2009-2018 ( http://stat.luke.fi/metsa, haettu 15.8.2019) toteutuneita keskiarvoja (€/m3) puutavaralajeittain vuoden 2018 hintatasoon muutettuna.
Taulukko 1. Sovelletut kanto- ja tienvarsihinnat, €/m3. Koivukuidun hintaa käytettiin haavan tukki- ja kuitupuulle. Muiden lehtipuiden tukille ja kuidulle sovellettiin koivukuidun ensiharvennushintaa, joka oli keskimäärin 2,9 €/m3 alempi kuin koivukuidun keskihinta.
| Kantohinta, €/m3 | ||||||
| Maakunta | Tukki | Kuitu | ||||
| Mänty | Kuusi | Koivu | Mänty | Kuusi | Koivu | |
| Uusimaa | 59,60 | 60,70 | 44,35 | 16,30 | 19,85 | 16,45 |
| Varsinais-Suomi | 60,00 | 60,55 | 40,35 | 17,40 | 20,10 | 16,85 |
| Satakunta | 60,05 | 60,80 | 39,50 | 17,40 | 20,35 | 17,05 |
| Kanta-Häme | 60,15 | 61,30 | 44,45 | 16,45 | 20,05 | 16,65 |
| Pirkanmaa | 60,25 | 61,80 | 42,15 | 16,90 | 20,10 | 16,70 |
| Päijät-Häme | 60,40 | 61,25 | 45,15 | 16,50 | 19,95 | 16,65 |
| Kymenlaakso | 60,60 | 61,00 | 44,85 | 17,10 | 19,90 | 16,50 |
| Etelä-Karjala | 60,95 | 60,95 | 45,65 | 17,20 | 19,80 | 16,50 |
| Etelä-Savo | 60,60 | 61,15 | 47,75 | 17,05 | 19,15 | 16,60 |
| Pohjois-Savo | 58,10 | 60,30 | 44,50 | 16,65 | 18,60 | 16,55 |
| Pohjois-Karjala | 58,90 | 59,45 | 45,10 | 16,75 | 18,40 | 16,00 |
| Keski-Suomi | 59,75 | 61,60 | 45,10 | 17,15 | 19,85 | 16,80 |
| Etelä-Pohjanmaa | 59,30 | 60,25 | 39,95 | 17,85 | 20,05 | 17,75 |
| Pohjanmaa | 59,90 | 59,40 | 37,85 | 17,60 | 20,00 | 17,35 |
| Keski-Pohjanmaa | 59,40 | 59,75 | 40,60 | 17,95 | 20,40 | 18,00 |
| Pohjois-Pohjanmaa | 56,70 | 57,45 | 39,55 | 17,50 | 19,45 | 17,40 |
| Kainuu | 56,20 | 56,75 | 42,75 | 16,60 | 18,75 | 16,05 |
| Lappi | 52,10 | 51,20 | 16,95 | 17,00 | 19,25 | 16,35 |
| Ahvenanmaa | 40,95 | 40,95 | 38,20 | 15,95 | 15,95 | 12,35 |
| Korjuukustannus,€/m3 | 7,80 | 14,30 | ||||
Metsähakkeen käyttöpistehinta (€/m3) perustuu Tilastokeskuksen energiatilaston (Tilasto: Energian hinnat, haettu 15.9.2019) vuosien 2009-2018 määrillä painotettuun reaaliseen keskihintaan (v. 2018 rahanarvo) €/MWh, joka on muutettu kuutiometrihinnaksi kertoimella 2.
Taulukko 2. Energiajakeiden käyttöpistehinnat, €/m3.
| Energiajae | Käyttöpistehinta, €/m3 |
| Ranka | 42,60 |
| Oksatähde | 42,60 |
| Kanto ja juuret | 42,60 |
Laskelmissa sovellettiin korjuun yksikköhinnat (€/h) vuoden 2018 rahanarvossa. Hinnat sisältävät palkkojen lisäksi yrittäjävoiton, henkilösivukustannukset ja työvälinekorvaukset.
Taulukko 3. Laskelmissa sovellut työlajien yksikköhinnat, €/h.
| Työlaji | Yksikköhinta, €/h |
| Metsäkuljetus | 75,00 |
| Hakkuu monitoimikoneella | 100,00 |
| Metsurihakkuu | 28,35 |
Laskelmissa sovellettiin energiapuun hankinnan yksikköhintoja (€/h) vuoden 2018 rahanarvossa. Hinnat sisältävät palkkojen lisäksi henkilösivukustannukset ja työvälinekorvaukset. Energiapuun korjuulle ei kohdistettu korjuu- tai haketustukia.
Taulukko 4. Laskelmissa sovellut energiapuun hankinnan yksikköhinnat.
| Työlaji | Yksikköhinta |
| Metsäkuljetus, €/h | 75,00 |
| Hakkuu monitoimikoneella, €/h | 100,00 |
| Metsurihakkuu, €/h | 28,35 |
| Kantokaivuri, €/h | 75,00 |
| Tienvarsihaketin, €/h | 210,00 |
| Kaukokuljetus, €/h | 75,00 |
| Lastaus ja purku, €/h | 55,00 |
| Käyttöpistemurskain, €/m3 | 2,80 |
Metsänhoitotöiden vuosina 2008-2017 ( http://stat.luke.fi/metsa, haettu 15.8.2019) toteutuneet keskimääräiset yksikköhinnat vuoden 2018 hintatasoon muutettuna.
Taulukko 4. Laskelmissa sovelletut metsänhoitotöiden yksikköhinnat.
| Työlaji | Etelä-Suomi(1 | Väli-Suomi(2 | Pohjanmaa(3 | Pohjois-Suomi(4 |
| Äestys , €/ha | 279,00 | 252,00 | 222,0 | 195,00 |
| Auraus/mätästys, €/ha | 391,00 | 381,00 | 372,00 | 313,00 |
| Männyn kylvö (siemenet), €/ha | 244,00 | 264,00 | 221,00 | 207,00 |
| Männyn taimi, €/taimi | 0,15 | 0,15 | 0,15 | 0,15 |
| Kuusen taimi, €/taimi | 0,17 | 0,17 | 0,17 | 0,17 |
| Koivun taimi, €/taimi | 0,30 | 0,30 | 0,30 | 0,30 |
| Männyn täydennystaimi, €/taimi | 0,18 | 0,18 | 0,18 | 0,18 |
| Kuusen täydennystaimi, €/taimi | 0,26 | 0,26 | 0,26 | 0,26 |
| Koivun täydennystaimi, €/taimi | 0,40 | 0,40 | 0,40 | 0,40 |
| Istutus- ym. metsänhoitotyö, €/h | 21,53 | 21,35 | 21,35 | 21,35 |
| Ruohous, €/ha | 309,00 | 283,00 | 295,00 | 273,00 |
| Uudistusalan raivaus- ja taimikon perkaus, €/h | 28,35 | 28,35 | 28,35 | 28,35 |
| Kunnostusojitus, €/ha | 209,00 | 172,00 | 195,00 | 163,00 |
| Suunnittelu- ja työnjohtotyö, €/h | 21,35 | 21,35 | 21,35 | 21,35 |
1)Etelä-Suomi: maakunnat 1-10 ja Ahvenanmaa
2)Väli-Suomi: maakunnat 11-13
3)Pohjanmaa: maakunnat 14-16
4)Pohjois-Suomi: maakunnat 17-19
ks. maakuntien numerointi
https://www.stat.fi/fi/luokitukset/maakunta/