Vaikutukset

Vaikutuksia metsävaroihin kuvataan palvelussa kuudella muuttujalla: 1) metsämaan pinta-ala, 2) kitumaan pinta-ala, 3) puuston runkotilavuus metsämaalla, 4) puuston runkotilavuus kitumaalla, 5) puustoon sitoutuneen hiilen määrä metsä- ja kitumaalla ja 6) puuston kantohinta-arvo metsämaalla. Vaikutukset näiden muuttujien arvoihin voidaan hakea palvelussa käsittelyluokittain. Vaikutuksia metsien käyttömahdollisuuksiin kuvataan kahdeksalla muuttujalla: 1) ainespuukertymän tilavuus metsämaalla, 2) energiapuukertymän tilavuus metsämaalla, 3) puustoon sitoutuneen hiilen määrän muutos metsä- ja kitumaalla, 4) kantorahatulot metsämaalla, 5) puunkorjuun kustannukset metsämaalla, 6) työvoima, 7) mustikkasato metsämaalla ja 8) puolukkasato metsämaalla. Muita vaikutuksia kuvataan 1) maisema-arvolla ja 2) ulkoiluarvolla metsä- ja kitumaalla. Vaikutukset aines- ja energiapuukertymän tilavuuteen ja kantorahatuloihin voidaan luokitella omistajaryhmittäin. Lisäksi vaikutukset ainespuukertymän tilavuuteen voidaan luokitella puutavaralajin ja vaikutukset energiapuukertymän tilavuuteen jakeen mukaisesti.

Muuttujien kuvaukset

Ainespuukertymän tilavuus: (1000 m3/v)
	Tukiksi ja/tai kuiduksi (ks. tukkipuu, kuitupuu) hakatun runkopuun tilavuus kuorellisina kiintokuutiometreinä.

Energiapuukertymän kokonaistilavuus: (1000 m3/v)
	Energiapuuksi korjatun 1) runkopuun, 2) oksien ja lehtien sekä 3) kantojen ja juurten yhteenlaskettu tilavuus kiintokuutiometreinä. Runkopuuta lukuunottamatta tilavuudet on saatu muuntamalla kuiva-ainemassat kiintokuutiometreiksi.

Kantohinta-arvo: (milj. €)
	Puittain tukki- ja kuitutilavuudelle kantohinnoin laskettu pystypuuston kokonaisarvo euroina.

Kantorahatulo: (milj. €/v)
	Bruttomääräiset kantorahatulot ovat hakkuumääriin ja kantohintoihin perustuva laskelma metsänomistajien saamasta puunmyyntitulosta. Bruttokantorahatulot on laskettu kertomalla puutavaralajeittaiset hakkuumäärät vuoden 2018 rahanarvoon muutetuilla vuosina 2009-2018 toteutuneilla hakkuutavoittaisilla kantohinnoilla.

Kitumaa:
	Puun kasvattamiseen käytetty tai käytettävissä oleva maa, jolla puuston keskimääräinen vuotuinen kasvu on suotuisimpien kasvuolojen vallitessa ja ohjekiertoaikaa käytettäessä 0,10 - 0,99 m3/ha/v kuorineen. Tarkemmin, ks. Valtakunnan metsien ... (2013), Valtakunnan metsien ... (2018).

Kuitupuu:
	Ks. tukkipuu.

Maisema-arvo:
	Maisema-arvo on laskettu Pukkalan ym. (1988) metsikkötason mallilla kullekin laskentakuviolle erikseen. Arvo on laskettu laskentakuvioiden pinta-alaedustavuudella painotettuna keskiarvona palvelussa tarkasteltavan laskelmakauden lopun (vuoden 2025) puuston tilanteen perusteella. Laskentakuviotasolla arvon vaihteluväli oli käytetyssä aineistossa 0,76–11,30.

Metsämaa:
	Puun kasvattamiseen käytetty tai käytettävissä oleva maa, jolla puuston keskimääräinen vuotuinen kasvu on suotuisimpien kasvuolojen vallitessa ja ohjekiertoaikaa käytettäessä vähintään 1 m3/ha kuorineen. Tarkemmin, ks. Valtakunnan metsien ... (2013), Valtakunnan metsien ... (2018).

Mustikkasato: (1000 kg/v)
	Mustikan vuotuinen kokonaismarjasato metsämaalla palvelussa tarkasteltavan laskelmakauden (2016–2025) aikana keskimäärin.

Pinta-ala: (1000 ha)
	Pinta-alatiedot on laskettu valtakunnan metsien inventoinnin vuosien 2014–2018 koealakeskipisteiden edustamien pinta-alojen perusteella.

Puolukkasato: (1000 kg/v)
	Puolukan vuotuinen kokonaismarjasato metsämaalla palvelussa tarkasteltavan laskelmakauden (2016–2025) aikana keskimäärin.

Puunkorjuun kustannukset: (milj. €/v)
	Puunkorjuun kustannukset aines- ja energiapuuhakkuissa yhteensä.

Puustoon sitoutuneen hiilen määrä: (1000 t)
	Elävään puustoon sitoutunut hiilen määrä. Elävän puuston hiilen määrä vastaa 1) runkopuuhun, 2) oksiin ja lehtiin/neulasiin sekä 3) kantoihin ja juuriin sitoutuneen hiilen yhteenlaskettua massaa tonneina.

Puustoon sitoutuneen hiilen määrän muutos: (1000 t/v)
	Elävään puustoon sitoutuneen hiilen määrän vuotuinen muutos laskelmakauden (2016–2025) aikana keskimäärin. Hiilen määrän muutoksen laskennassa otetaan huomioon 1) runkopuuhun, 2) oksiin ja lehtiin/neulasiin sekä 3) kantoihin ja juuriin sitoutuneen hiilen määrä.

Runkotilavuus: (1000 m3)
	Runkopuun tilavuus lasketaan summaamalla Laasasenahon (1982) puun rinnankorkeusläpimittaan ja pituuteen perustuvien runkokäyräyhtälöiden avulla lasketut puittaiset runkopuun (= puu kannonkorkeudelta latvahuippuun) tilavuudet kuorellisina kiintokuutiometreinä. vn = yksittäisen puun tilavuus n = puiden lukumäärä, 1...N Runkopuun kokonaistilavuus metsä- ja kitumaalla on kalibroitu maakunnittain vastaamaan VMI12:n tilavuusarviota (Luke 2019) laskelmien alkutilanteessa.

Tukkipuu:
	Rungon ja siitä saatavien puutavaralajien tilavuus kuorellisina kiintokuutiometreinä lasketaan Laasasenahon (1982) puun rinnankorkeusläpimittaan ja pituuteen perustuvien runkokäyräyhtälöiden avulla. Runkopuun kokonaistilavuus metsä- ja kitumaalla on kalibroitu maakunnittain vastaamaan VMI12:n tilavuusarviota (Luke 2019) laskelmien alkutilanteessa. Runkojen apteerauksessa käytetään mäntytukin kuorellisena minimilatvaläpimittana 15 cm, kuusitukin 16 cm ja lehtipuutukin 18 cm sekä kuitupuun kuorellisena minimiläpimittana männyllä 6,3 cm ja kuusella sekä lehtipuilla 6,5 cm. Tukkiosan minimipituus on 4,3 m ja kuituosan 2,0 m. Tukkipuun määrää korjataan metsikkösimulaattorissa erillisellä tukkivähennysmallilla (Mehtätalo 2002), koska rungon mittoihin perustuva apteeraus ei ota huomioon puutavaran laatuun liittyviä tekijöitä. Erotus siirtyy kuitupuuksi. Tukkivähennysmallin avulla saatu tukkipuun määrä kalibroidaan lisäksi maakunnittain vastaamaan VMI12:n (Luke 2019) arvioituja tukkiosuuksia puulajeittain laskelmien alkutilanteessa. Apteerauksen tuloksena saatua hukkapuun osuutta ainespuuhakkuiden hakkuupoistumasta kalibroidaan VMI12-aineistoista arvioiduilla osuuksilla puulajeittain ja hakkuutavoittain. Kalibroinnissa hukkapuun mahdollinen lisäys vähentää ainespuun hakkuukertymää, alkaen kuitupuusta, vastaavalla tilavuudella.

Työvoima: (1000 htv/v)
	Metsätalouden työvoimaan sisältyy välittömästi puunkorjuussa ja metsänhoitotöissä tarvitut työntekijät suunnittelu ja työnjohto mukaan luettuna kuitenkin ilman toimihenkilöitä yms. Huom. 1 htv = 220 työpäivää.

Ulkoiluarvo:
	Ulkoiluarvo on laskettu Pukkalan ym. (1988) metsikkötason mallilla kullekin laskentakuviolle erikseen. Arvo on laskettu laskentakuvioiden pinta-alaedustavuudella painotettuna keskiarvona palvelussa tarkasteltavan laskelmakauden lopun (vuoden 2025) puuston tilanteen perusteella. Laskentakuviotasolla arvon vaihteluväli oli käytetyssä aineistossa 0,71–17,88.

Palaa palveluun