MELA

MELA Tulospalvelu

 

MELA Tulospalvelu sisältää tietoja alueellisista hakkuumahdollisuuksista ja niitä vastaavasta metsien kehityksestä lähivuosikymmeninä. Laskelmatulosten hakupalvelun avulla käyttäjä voi hakea tietoja itseään kiinnostavista muuttujista taulukoina ja/tai graafeina.

Tulospalvelussa esitetään neljän eri ajankohdan valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) koeala- ja puutietojen perusteella lasketut aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuusarviot, jotka on laskettu käyttäen viiden vuoden mittausaineistoja. Uusimman laskelmakierroksen aineisto koostuu vuosina 2017–2021 mitatuista VMI12- ja VMI13-koealoista. Uusimmat hakkuumahdollisuusarviot on laadittu maakuntien alueille (19 aluetta) ja Etelä-, Pohjois- ja koko Suomea koskevat tulokset on saatu aluekohtaisista arvioista summaamalla. Ahvenanmaan hakkuumahdollisuusarvioissa käytetään vuonna 2020 laadittujen laskelmien tuloksia (Luke 2023a), joiden laskenta perustui VMI12-koealamittauksiin vuodelta 2018. Maastomittausten jälkeen tammikuussa 2019 Aapeli-myrsky aiheutti laajaa tuhoa Ahvenanmaan metsissä. Tuhopuuston kokonaistilavuudeksi arvioitiin 1,1 miljoonaa kuutiometriä, joka vastasi noin 9 %:n osuutta puuston tilavuudesta maakunnassa (Ihalainen ym. 2022).

Alla olevassa taulukossa on lueteltu metsien kehityksen ennustamisen erot näiden VMI12-VMI13-aineistoon (mittausvuodet 2017–2021) perustuvien arvioiden, Maatalous- ja LULUCF-sektorien päästö- ja poistumaskenaariot vuoteen 2050 (Koljonen ym. 2020) hankkeessa laadittujen arvioiden ja VMI12-aineistoon (mittausvuodet 2014–2018, julkaistu 12.2.2020) (Luke 2023a) perustuvien arvioiden välillä.

VMI12:a aiempien laskelmakierrosten arviot perustuvat VMI11:n (mittausvuodet 2009-2013, julkaistu 18.03.2015) ja VMI10:n inventoinnin (mittausvuodet 2004-2008, julkaistu 15.6.2009) koeala-aineistoihin. Nämä arviot on laadittu metsäkeskusten alueille (14 aluetta). VMI10:n perustuvien arvioiden laadinnassa ei ole ollut mukana energiapuun korjuuta, joten nämä tulokset koskevat vain ainespuuhakkuita.

Taulukko. Metsien kehityksen ennustamisen erot, MALUSEPO- sekä MELA Tulospalvelussa esitettyjen VMI12- ja VMI12-VMI13 aineistoihin perustuvien laskelmien välillä

MALUSEPO MELA Tulospalvelu (VMI12) MELA Tulospalvelu (VMI12-VMI13)
Julkaisu, jossa tulokset raportoitu Koljonen ym. (2020) MELA Tulospalvelu MELA Tulospalvelu
Skenaariot/projektiot - WEM
- Jatkuva kasvu
- Säästö
- Suurin nettotulo (NT)
- Suurin ylläpidettävissä oleva aines- ja energiapuun hakkuukertymä (SY)
- Toteutunut hakkuukertymä (TH)
- Suurin nettotulo (NT)
- Suurin ylläpidettävissä oleva aines- ja energiapuun hakkuukertymä (SY)
- Toteutunut hakkuukertymä (TH)
Laskelma-alue - WEM: maakunta/AMO-alue
- Muut: osa-alue (Länsi-, Kaakkois-, Väli- ja Pohjois-Suomi )
Maakunta Maakunta
Maakuntajako laskelmissa Tilanne vuoden 2018 alussa Tilanne vuoden 2018 alussa Tilanne vuoden 2021 alussa
Ajanjakso, jolle tulokset esitetään 2015-2055 2016-2046 2019-2049
Aineisto
- VMI-aineisto VMI11/12 (2013-2017), paitsi Ylä-Lapissa VMI11 (2012-2013) VMI12 (2014-2018), paitsi Ylä-Lapissa VMI11 (2012-2013) VMI12/13 (2017-2021), paitsi Ylä-Lapissa VMI11 (2012-2013)
Muutokset laskelmissa
- Talouslukujen esittäminen sekä hinta- ja kustannus-tietojen määritys (tilastotietojen pohjalta) Vuoden 2017 rahan arvo. Puutavaralajien kantohinnat perustuvat vuosien 2008–2017 keskimääräiseen reaaliseen hintatasoon. Metsähakkeen tehdashinnat sekä metsänhoidon sekä puunkorjuun yksikkökustannukset pohjautuvat vastaavaan hintatasoon vuosilta 2007–2016. Vuoden 2018 rahan arvo. Puutavaralajien kantohinnat ja metsähakkeen tehdashinnat perustuvat vuosien 2009–2018 keskimääräiseen reaaliseen hintatasoon. Metsänhoidon ja puunkorjuun yksikkökustannukset pohjautuvat vastaavaan hintatasoon vuosilta 2008–2017. Vuoden 2021 rahan arvo. Yksikköhinnat ja -kustannukset perustuvat vuosien 2012–2021 keskimääräiseen reaaliseen hintatasoon.
- Energiapuun korjuu kasvatushakkuissa Energiarangan ja kokopuun erilliskorjuu ja integroitu korjuu Energiarangan ja kokopuun erilliskorjuu ja integroitu korjuu Energiarangan ja kokopuun erilliskorjuu sekä energiarangalla myös integroitu korjuu
- Kantojen korjuu uudistushakkuu-aloilla Kaikkien puulajien kannot lehtomaisilla, tuoreilla ja kuivahkoilla kangasmailla Kaikkien puulajien kannot lehtomaisilla, tuoreilla ja kuivahkoilla kangasmailla Kuusen kannot kuusivaltaisissa puustoissa lehtomaisilla ja tuoreilla kangasmailla
- Runkopuun hukkapuun laskenta (ainespuuhakkuissa) Puiden katkonnan perusteella, hukkapuuksi kuitupuun minimimittoja pienempi runkopuu. Lisäksi hukkapuun osuus hakkuupoistumasta kalibroitu VMI11-aineistosta arvioiduilla osuuksilla Puiden katkonnan perusteella, hukkapuuksi kuitupuun minimimittoja pienempi runkopuu. Lisäksi hukkapuun osuus hakkuupoistumasta kalibroitu VMI12-aineistosta arvioiduilla osuuksilla Puiden katkonnan perusteella, hukkapuuksi kuitupuun minimimittoja pienempi runkopuu. Lisäksi hukkapuun osuus hakkuupoistumasta kalibroitu VMI12-aineistosta arvioiduilla osuuksilla
Kasvuntason määritys
- Kasvuntason kalibrointi Metsämaalla puun pohjapinta-alan kasvumallit kalibroitu VMI11-kasvunmittausten perusteella. Ennen kalibrointia kasvunmittaukset indeksikorjattu vastaamaan vuosien 1984–2013 läpimitan kasvun keskitasoa. Metsämaalla puun pohjapinta-alan kasvumallit kalibroitu VMI11-kasvunmittausten perusteella. Ennen kalibrointia kasvunmittaukset indeksikorjattu vastaamaan vuosien 1984–2013 läpimitan kasvun keskitasoa. Metsämaalla puun pohjapinta-alan kasvumallit kalibroitu VMI11-kasvunmittausten perusteella. Ennen kalibrointia kasvunmittaukset indeksikorjattu vastaamaan vuosien 1984–2013 läpimitan kasvun keskitasoa.
- Ilmastonmuutoksen vaikutuksen mallinnus Puuston tilavuuskasvussa huomioitu vuosina 1999–2017 tapahtunut lämpötilan ja hiilidioksidipitoisuuden nousun vaikutus MELA-ohjelmistoon sisältyvien Matala ym. (2005) funktioiden avulla Puuston tilavuuskasvussa huomioitu vuosina 1999–2017 tapahtunut lämpötilan ja hiilidioksidipitoisuuden nousun vaikutus MELA-ohjelmistoon sisältyvien Matala ym. (2005) funktioiden avulla Puuston tilavuuskasvussa huomioitu vuosina 1999–2017 tapahtunut lämpötilan ja hiilidioksidipitoisuuden nousun vaikutus MELA-ohjelmistoon sisältyvien Matala ym. (2005) funktioiden avulla
Kasvihuonekaasutaseen laskenta
- Elävä puusto Varastonmuutosmenetelmällä Repolan (2008, 2009) biomassamalleihin perustuen Maakunnittain varastonmuutosmenetelmällä Repolan (2008, 2009) biomassamalleihin perustuen Maakunnittain varastonmuutosmenetelmällä Repolan (2008, 2009) biomassamalleihin perustuen
- Maaperä Etelä- ja Pohjois-Suomi -jaolla, ks. tarkemmin Koljonen ym. (2020) Maakunnittain, ks. tarkemmin Laatuselosteet Maakunnittain uudella menetelmällä, ks. tarkemmin Laatuselosteet

MELA ja metsälaskelmat

Ajankohtaista

18.12.2023 Kasvihuonekaasutase on lisätty VMI12-13 -laskelmatuloksiin.

Maaperän osalta laskenta on tehty maakunnittain uudella menetelmällä, ks. tarkemmin Laatuselosteet.

30.05.2023 Uudet VMI12-13 -mittaustuloksiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot julkaistu. Maastoaineisto vuosilta 2017-2018 (VMI12) ja 2019-2021 (VMI13) Tulokset nähtävissä MELA Tulospalvelussa.

Huom: Kasvihuonekaasutase lisätään palveluun myöhemmin.

  Päivitetty: 18.12.2023/RLem Copyright Luke