MELA Tulospalvelu sisältää tietoja alueellisista hakkuumahdollisuuksista ja niitä
vastaavasta metsien kehityksestä lähivuosikymmeninä.
Laskelmatulosten hakupalvelun avulla käyttäjä voi hakea tietoja itseään
kiinnostavista muuttujista taulukoina ja/tai graafeina.
Tulospalvelussa esitetään neljän eri ajankohdan valtakunnan metsien inventoinnin (VMI)
koeala- ja puutietojen perusteella lasketut aines- ja energiapuun
hakkuumahdollisuusarviot, jotka on laskettu käyttäen viiden vuoden mittausaineistoja.
Uusimman laskelmakierroksen aineisto koostuu vuosina 2017–2021
mitatuista VMI12- ja VMI13-koealoista. Uusimmat
hakkuumahdollisuusarviot on laadittu maakuntien alueille (19 aluetta) ja Etelä-,
Pohjois- ja koko Suomea koskevat tulokset on saatu aluekohtaisista arvioista summaamalla.
Ahvenanmaan hakkuumahdollisuusarvioissa käytetään vuonna 2020 laadittujen laskelmien
tuloksia (Luke 2023a), joiden laskenta perustui VMI12-koealamittauksiin vuodelta 2018.
Maastomittausten jälkeen tammikuussa 2019 Aapeli-myrsky aiheutti laajaa tuhoa Ahvenanmaan
metsissä. Tuhopuuston kokonaistilavuudeksi arvioitiin 1,1 miljoonaa kuutiometriä, joka vastasi
noin 9 %:n osuutta puuston tilavuudesta maakunnassa (Ihalainen ym. 2022).
Alla olevassa taulukossa on lueteltu metsien kehityksen ennustamisen erot näiden
VMI12-VMI13-aineistoon (mittausvuodet 2017–2021) perustuvien arvioiden, Maatalous- ja
LULUCF-sektorien päästö- ja poistumaskenaariot vuoteen 2050 (Koljonen ym. 2020)
hankkeessa laadittujen arvioiden ja VMI12-aineistoon (mittausvuodet 2014–2018,
julkaistu 12.2.2020) (Luke 2023a) perustuvien arvioiden välillä.
VMI12:a aiempien laskelmakierrosten arviot perustuvat VMI11:n (mittausvuodet 2009-2013,
julkaistu 18.03.2015) ja VMI10:n inventoinnin (mittausvuodet 2004-2008, julkaistu
15.6.2009) koeala-aineistoihin. Nämä arviot on laadittu metsäkeskusten alueille
(14 aluetta). VMI10:n perustuvien arvioiden laadinnassa ei ole ollut mukana
energiapuun korjuuta, joten nämä tulokset koskevat vain ainespuuhakkuita.
|
MALULU |
MELA Tulospalvelu (VMI12) |
MELA Tulospalvelu (VMI12-VMI13) |
| Julkaisu, jossa tulokset raportoitu |
Koljonen ym. (2020) |
MELA Tulospalvelu |
MELA Tulospalvelu |
| Skenaariot/projektiot |
- WEM
- Jatkuva kasvu
- Säästö
|
- Suurin nettotulo (NT)
- Suurin ylläpidettävissä oleva aines- ja energiapuun hakkuukertymä (SY)
- Toteutunut hakkuukertymä (TH)
|
- Suurin nettotulo (NT)
- Suurin ylläpidettävissä oleva aines- ja energiapuun hakkuukertymä (SY)
- Toteutunut hakkuukertymä (TH)
|
| Laskelma-alue |
- WEM: maakunta/AMO-alue
- Muut: osa-alue (Länsi-, Kaakkois-, Väli- ja Pohjois-Suomi )
|
Maakunta |
Maakunta |
| Maakuntajako laskelmissa |
Tilanne vuoden 2018 alussa |
Tilanne vuoden 2018 alussa |
Tilanne vuoden 2021 alussa |
| Ajanjakso, jolle tulokset esitetään |
2015-2055 |
2016-2046 |
2019-2049 |
| Aineisto |
|
|
|
| - VMI-aineisto |
VMI11/12 (2013-2017), paitsi Ylä-Lapissa VMI11 (2012-2013) |
VMI12 (2014-2018), paitsi Ylä-Lapissa VMI11 (2012-2013) |
VMI12/13 (2017-2021), paitsi Ylä-Lapissa VMI11 (2012-2013) |
| Muutokset laskelmissa |
|
|
|
| - Talouslukujen esittäminen sekä hinta- ja kustannus-tietojen
määritys (tilastotietojen pohjalta)
|
Vuoden 2017 rahan arvo. Puutavaralajien kantohinnat perustuvat
vuosien 2008–2017 keskimääräiseen reaaliseen hintatasoon. Metsähakkeen
tehdashinnat sekä metsänhoidon sekä puunkorjuun yksikkökustannukset
pohjautuvat vastaavaan hintatasoon vuosilta 2007–2016.
|
Vuoden 2018 rahan arvo. Puutavaralajien kantohinnat ja metsähakkeen
tehdashinnat perustuvat vuosien 2009–2018 keskimääräiseen reaaliseen
hintatasoon. Metsänhoidon ja puunkorjuun yksikkökustannukset pohjautuvat
vastaavaan hintatasoon vuosilta 2008–2017.
|
Vuoden 2021 rahan arvo. Yksikköhinnat ja -kustannukset perustuvat
vuosien 2012–2021 keskimääräiseen reaaliseen hintatasoon.
|
| - Energiapuun korjuu kasvatushakkuissa |
Energiarangan ja kokopuun erilliskorjuu ja integroitu korjuu |
Energiarangan ja kokopuun erilliskorjuu ja integroitu korjuu |
Energiarangan ja kokopuun erilliskorjuu sekä energiarangalla myös integroitu korjuu |
| - Kantojen korjuu uudistushakkuu-aloilla |
Kaikkien puulajien kannot lehtomaisilla, tuoreilla ja kuivahkoilla kangasmailla |
Kaikkien puulajien kannot lehtomaisilla, tuoreilla ja kuivahkoilla kangasmailla |
Kuusen kannot kuusivaltaisissa puustoissa lehtomaisilla ja tuoreilla kangasmailla |
| - Runkopuun hukkapuun laskenta (ainespuuhakkuissa) |
Puiden katkonnan perusteella, hukkapuuksi kuitupuun
minimimittoja pienempi runkopuu. Lisäksi hukkapuun
osuus hakkuupoistumasta kalibroitu VMI11-aineistosta
arvioiduilla osuuksilla
|
Puiden katkonnan perusteella, hukkapuuksi kuitupuun
minimimittoja pienempi runkopuu. Lisäksi hukkapuun osuus
hakkuupoistumasta kalibroitu VMI12-aineistosta arvioiduilla osuuksilla
|
Puiden katkonnan perusteella, hukkapuuksi kuitupuun
minimimittoja pienempi runkopuu. Lisäksi hukkapuun osuus
hakkuupoistumasta kalibroitu VMI12-aineistosta arvioiduilla osuuksilla
|
| Kasvuntason määritys |
|
|
|
| - Kasvuntason kalibrointi |
Metsämaalla puun pohjapinta-alan kasvumallit kalibroitu
VMI11-kasvunmittausten perusteella. Ennen kalibrointia kasvunmittaukset
indeksikorjattu vastaamaan vuosien 1984–2013 läpimitan kasvun keskitasoa.
|
Metsämaalla puun pohjapinta-alan kasvumallit kalibroitu
VMI11-kasvunmittausten perusteella. Ennen kalibrointia kasvunmittaukset
indeksikorjattu vastaamaan vuosien 1984–2013 läpimitan kasvun keskitasoa.
|
Metsämaalla puun pohjapinta-alan kasvumallit kalibroitu
VMI11-kasvunmittausten perusteella. Ennen kalibrointia kasvunmittaukset
indeksikorjattu vastaamaan vuosien 1984–2013 läpimitan kasvun keskitasoa.
|
| - Ilmaston-muutoksen vaikutuksen mallinnus |
Puuston tilavuuskasvussa huomioitu vuosina 1999–2017 tapahtunut
lämpötilan ja hiilidioksidipitoisuuden nousun vaikutus
MELA-ohjelmistoon sisältyvien Matala ym. (2005) funktioiden avulla
|
Puuston tilavuuskasvussa huomioitu vuosina 1999–2017 tapahtunut
lämpötilan ja hiilidioksidipitoisuuden nousun vaikutus
MELA-ohjelmistoon sisältyvien Matala ym. (2005) funktioiden avulla
|
Puuston tilavuuskasvussa huomioitu vuosina 1999–2017 tapahtunut
lämpötilan ja hiilidioksidipitoisuuden nousun vaikutus
MELA-ohjelmistoon sisältyvien Matala ym. (2005) funktioiden avulla
|
