n = puiden lukumäärä, 1...N
Runkopuun kokonaistilavuus metsä- ja kitumaalla on kalibroitu maakunnittain vastaamaan VMI13:n tilavuusarviota laskelmien alkutilanteessa.
| Ainespuukertymän biomassa: (1000 t/v) | |
| Tukki- ja kuitupuukertymän (ks. ainespuukertymän tilavuus) puuaineen ja kuoren yhteenlaskettu massa kuiva-aineeksi muutettuna. Kuiva-ainemäärät lasketaan Repolan (2008, 2009) malleilla (ks. elävän puuston runkopuun biomassa). | |
| Ainespuukertymän tilavuus: (1000 m3/v) | |
| Tukki- ja/tai kuitupuuksi (ks. tukkipuu, kuitupuu) hakatun runkopuun tilavuus kuorellisina kiintokuutiometreinä. | |
| Ainespuukokoinen energiapuukertymä: (1000 m3/v) | |
| Se osa energiapuukertymän runkopuusta, joka täyttää vähintään kuitupuun minimimitat. Huom. hakkuu toteutettu energiapuun hakkuuehdoin, jotka eivät täysin noudata pelkän ainespuuhakkuun ehtoja. | |
| Ainespuun hakkuupinta-ala: (1000 ha/v) | |
| Tukki- ja/tai kuitupuun korjuuta sisältävien kasvatus- ja uudistushakkuiden (ks. Luokittelujen kuvaukset: Hakkuutapa) pinta-ala hehtaareina | |
| Ainespuun hakkuureservi: (1000 m3/v) | |
| Metsänhoitosuositusten mukaan hakattavissa oleva ainespuun hakkuukertymä kuorellisina kiintokuutiometreinä, joka jää tietyllä kaudella ja tietyssä ratkaisussa hakkaamatta, koska hakkuujärjestykseen vaikuttavat metsänhoitosuositusten lisäksi puunkasvatuksen taloudelliset kriteerit ja metsätaloudelle, hakkuille tai hakkuumäärille asetetut rajoitteet. Hakkuureservi koostuu tukki- ja kuitupuun hakkuureserveistä. Huom. kuitupuun hakkuureservin laskennassa on otettu huomioon myös ainespuukokoisen energiapuun hakkuukertymä. | |
| Bruttokantorahatulo: (milj. €/v) | |
| Bruttokantorahatulot ovat laskelmakohtaisesti aines- ja energiapuun hakkuukertymiin ja tilastoituihin kantohintoihin perustuen määritettyjä arvioita metsänomistajien saamista puunmyyntituloista euroina kullakin laskelmakaudella. Ainespuusta saatavat kantorahatulot on laskettu puutavaralajeittain ja hakkuutavoittain kertomalla hakkuukertymät laskennassa käytetyillä kantohinnoilla. Energiapuusta saatavat kantorahatulot on laskettu vastaavasti jaekohtaisesti korjuumäärien ja kantohintojen tulona. | |
| Elävän puuston kantojen ja juurten biomassa: (1000 t) | |
| Elävien puiden kantoleikkauksen (1 % maanpinnan tasosta) alapuolisen osan eli kannon ja yli 1 cm:n läpimittaisten juurten yhteenlaskettu massa (kuorellisena) kuiva-aineeksi muutettuna. Kuiva-ainemäärät lasketaan Repolan (2008, 2009) männyn, kuusen ja koivun puittaisilla malleilla, joissa selittävänä muuttujana on läpimitta. Männyn malleja käytetään muille havupuille paitsi kuuselle ja koivun malleja sovelletaan lehtipuille. | |
| Elävän puuston kokonaisbiomassa: (1000 t) | |
| Elävän puuston 1) runkopuun, 2) oksien ja lehtien sekä 3) kantojen ja yli 1 cm:n läpimittaisten juurten yhteenlaskettu massa kuiva-aineeksi muutettuna. Kuiva-ainemäärät lasketaan Repolan (2008, 2009) malleilla, ks. tarkemmin kunkin jakeen osalta vastaavan muuttujan kuvausta. Runkopuun, oksien, kantojen ja juurten kuivamassat on määritetty kuorellisina. | |
| Elävän puuston oksien ja lehtien biomassa: (1000 t) | |
| Elävien puiden elävien ja kuolleiden oksien (kuorellisena) sekä neulasten ja lehtien yhteenlaskettu massa kuiva-aineeksi muutettuna. Kuiva-ainemäärät lasketaan Repolan (2008, 2009) männyn, kuusen ja koivun puittaisilla malleilla, joissa selittävinä muuttujina ovat läpimitta ja pituus. Männyn malleja käytetään muille havupuille paitsi kuuselle ja koivun malleja sovelletaan lehtipuille. | |
| Elävän puuston runkopuun biomassa: (1000 t) | |
| Elävien puiden rungon puuaineen ja kuoren yhteenlaskettu massa kuiva-aineeksi muutettuna kantoleikkauksesta (1 % maanpinnan tasosta) puun latvaan. Kuiva-ainemäärät lasketaan Repolan (2008, 2009) männyn, kuusen ja koivun puittaisilla malleilla, joissa selittävinä muuttujina ovat läpimitta ja pituus. Männyn malleja sovelletaan muille havupuille paitsi kuuselle ja koivun malleja lehtipuille. | |
| Energiapuukertymän kantojen ja juurten biomassa: (1000 t/v) | |
| Energiapuuksi nostettujen kantojen ja niiden yli 5 cm:n läpimittaisten juurten massa (kuorellisena) kuiva-aineeksi muutettuna. Kantojen kuiva-ainemäärät lasketaan Repolan (2008, 2009) ja juurten Marklundin (1988) männyn, kuusen ja koivun puittaisilla malleilla, joissa selittävänä muuttujana on puun läpimitta. Männyn malleja sovelletaan muille havupuille paitsi kuuselle ja koivun malleja lehtipuille. | |
| Energiapuukertymän kantojen ja juurten tilavuus: (1000 m3/v) | |
| Energiapuuksi nostettujen kantojen ja niiden yli 5 cm:n läpimittaisten juurten tilavuus kuorellisina kiintokuutiometreinä. Tilavuus on saatu muuntamalla kuiva-ainemassat (ks. energiapuukertymän kantojen ja juurten biomassa) kiintokuutiometreiksi (Hakkila 1975). | |
| Energiapuukertymän kokonaisbiomassa: (1000 t/v) | |
| Energiapuuksi korjatun 1) runkopuun, 2) oksien ja lehtien sekä 3) kantojen ja yli 5 cm:n läpimittaisten juurten yhteenlaskettu kuiva-ainemassa (kuorellisena). Kuiva-ainemäärät lasketaan Repolan (2008, 2009) malleilla lukuun ottamatta yli 5 cm:n läpimittaisia juuria, joiden kuiva-ainemassa lasketaan Marklundin (1988) malleilla, ks. tarkemmin kunkin jakeen osalta vastaavan muuttujan kuvausta. | |
| Energiapuukertymän kokonaistilavuus: (1000 m3/v) | |
| Energiapuuksi korjatun 1) runkopuun, 2) oksien ja lehtien sekä 3) kantojen ja yli 5 cm:n läpimittaisten juurten yhteenlaskettu tilavuus kuorellisina kiintokuutiometreinä. Runkopuuta lukuunottamatta tilavuudet on saatu muuntamalla kuiva-ainemassat kiintokuutiometreiksi. Ks. tarkemmin kunkin jakeen osalta vastaavan muuttujan kuvausta. | |
| Energiapuukertymän oksien ja lehtien biomassa: (1000 t/v) | |
| Energiapuuksi korjattujen oksien (kuorellisena), lehtien ja neulasten biomassa kuiva-aineeksi muutettuna. Kuiva-ainemäärät lasketaan Repolan (2008, 2009) männyn, kuusen ja koivun puittaisilla malleilla, joissa selittävinä muuttujina ovat läpimitta ja pituus. Männyn malleja käytetään muille havupuille paitsi kuuselle ja koivun malleja sovelletaan lehtipuille. Energiapuukertymässä on mukana lehtien kuiva-aineesta 1 % ja neulasten kuiva-aineesta 10 %. | |
| Energiapuukertymän oksien ja lehtien tilavuus: (1000 m3/v) | |
| Energiapuuksi korjattujen oksien (kuorellisena), lehtien ja neulasten tilavuus kiintokuutiometreinä. Tilavuus on saatu muuntamalla kuiva-ainemassat (ks. energiapuukertymän oksien ja lehtien biomassa) kiintokuutiometreiksi (Kärkkäinen 1976, Gislarud 1974, Hakkila 2006). | |
| Energiapuukertymän runkopuun biomassa: (1000 t/v) | |
| Energiapuuksi korjatun runkopuun biomassa (kuorellisena) kuiva-aineeksi muutettuna. Kuiva-ainemäärät lasketaan Repolan (2008, 2009) männyn, kuusen ja koivun puittaisilla malleilla, joissa selittävinä muuttujina ovat läpimitta ja pituus. Männyn malleja käytetään muille havupuille paitsi kuuselle ja koivun malleja sovelletaan lehtipuille. | |
| Energiapuukertymän runkopuun tilavuus: (1000 m3/v) | |
| Energiapuuksi korjatun runkopuun tilavuus kuorellisina kiintokuutiometreinä perustuen rungon osien tilavuuden laskentaan Laasasenahon (1982) runkokäyräyhtälöillä. Ks. tarkemmin tukkipuu. | |
| Energiapuun korjuuala: (1000 ha/v) | |
| Energiapuun korjuuala hehtaareina kasvatus- ja uudistushakkuissa (ks. Luokittelujen kuvaukset: Hakkuutapa). Kasvatushakkuissa energiapuun korjuuala koostuu sekä energiapuun erilliskorjuun (vain energiapuun korjuu) että integroidun korjuun (aines- ja energiapuun korjuu) pinta-aloista. Uudistushakkuissa energiapuun korjuualaan kuuluvat ne ainespuun hakkuualat, joissa kerätään hakkuutähteitä ja/tai nostetaan kantoja energiakäyttöön. | |
| Hakkuupinta-ala yhteensä: (1000 ha/v) | |
| Aines- ja energiapuun korjuuta sisältävien kasvatus- ja uudistushakkuiden pinta-ala hehtaareina (ks. Luokittelujen kuvaukset: Hakkuutapa). | |
| Hakkuupoistuman kantojen ja juurten biomassa: (1000 t/v) | |
| Hakkuissa (ks. Luokittelujen kuvaukset: Hakkuutapa) kaadettujen puiden kantoleikkauksen (1 % maanpinnan tasosta) alapuolisen osan eli kannon ja niiden yli 1 cm:n läpimittaisten juurten yhteenlaskettu massa (kuorellisena) kuiva-aineeksi muutettuna. Kantojen ja juurten kuiva-ainemäärät lasketaan Repolan (2008, 2009) männyn, kuusen ja koivun puittaisilla malleilla, joissa selittävänä muuttujana on läpimitta. Männyn malleja käytetään muille havupuille paitsi kuuselle ja koivun malleja sovelletaan lehtipuille. | |
| Hakkuupoistuman kokonaisbiomassa: (1000 t/v) | |
| Hakkuissa (ks. Luokittelujen kuvaukset: Hakkuutapa) kaadettujen puiden 1) runkopuun, 2) oksien ja lehtien sekä 3) kantojen ja niiden yli 1 cm:n läpimittaisten juurten yhteenlaskettu massa (kuorellisena) kuiva-aineeksi muutettuna. Kuiva-ainemäärät lasketaan Repolan (2008, 2009) malleilla, ks. tarkemmin kunkin jakeen osalta vastaavan muuttujan kuvausta. | |
| Hakkuupoistuman oksien ja lehtien biomassa: (1000 t/v) | |
| Hakkuissa (ks. Luokittelujen kuvaukset: Hakkuutapa) kaadettujen puiden oksien (kuorellisena), neulasten ja lehtien yhteenlaskettu massa kuiva-aineeksi muutettuna. Kuiva-ainemäärät lasketaan Repolan (2008, 2009) männyn, kuusen ja koivun puittaisilla malleilla, joissa selittävinä muuttujina ovat läpimitta ja pituus. Männyn malleja käytetään muille havupuille paitsi kuuselle ja koivun malleja sovelletaan lehtipuille. | |
| Hakkuupoistuman runkopuun biomassa: (1000 t/v) | |
| Hakkuissa (ks. Luokittelujen kuvaukset: Hakkuutapa) kaadettujen runkojen puuaineen ja kuoren yhteenlaskettu massa kuiva-aineeksi muutettuna. Kuiva-ainemäärät lasketaan Repolan (2008, 2009) männyn, kuusen ja koivun puittaisilla malleilla, joissa selittävinä muuttujina ovat läpimitta ja pituus. Männyn malleja käytetään muille havupuille paitsi kuuselle ja koivun malleja sovelletaan lehtipuille. | |
| Kantohinta-arvo: (milj. €) | |
| Puittain tukki- ja kuitupuuosien tilavuuksille kantohinnoin laskettu pystypuuston kokonaisarvo euroina. | |
| Kasvihuonekaasutase: (milj. t CO2-ekv/v) | |
| Puuston ja maaperän yhteenlaskettu vuotuinen kasvihuonekaasutase laskelmakaudella. Positiivinen tase on nettopäästö (metsät ovat päästölähde) ja negatiivinen tase on nettopoistuma (metsät ovat nielu). Taseeseen sisältyvät kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4) ja dityppioksidi (N2O). Kasvihuonekaasut on yhteismitallistettuja IPCC:n viidennen arviointiraportin (AR5) mukaisilla GWP-kertoimilla (Global Warming Potential), jolloin ne voidaan laskea yhteen ja yksikkö on tällöin hiilidioksidiekvivalentti (CO2-ekv). | |
| Kasvu: (1000 m3/v) | |
| Runkopuun vuotuinen kuorellinen tilavuuskasvu kiintokuutiometreinä laskelmakauden aikana. Tilavuuskasvu lasketaan puittain kahden ajankohdan tilavuuksien erotuksena (ks. runkotilavuus) ja summaamalla puittaiset kasvut laskentakuvioittain. | |
| Kitumaa: | |
| Puun kasvattamiseen käytetty tai käytettävissä oleva maa, jolla puuston keskimääräinen vuotuinen kasvu on suotuisimpien kasvuolojen vallitessa ja ohjekiertoaikaa käytettäessä 0,10 – 0,99 m3/ha kuorineen. Ks. tarkemmin Korhonen ym. (2024), Valtakunnan metsien ... (2023). | |
| Kokonaispoistuman biomassa: (1000 t/v) | |
| Aines- ja energiapuuhakkuissa, uudistusalan raivauksessa ja taimikonhoidossa kaadetun tai luonnonpoistumana kuolleen puuston 1) runkopuun, 2) oksien ja lehtien sekä 3) kantojen ja juurten yhteenlaskettu massa kuiva-aineeksi muutettuna. Luonnonpoistumaan sisältyvät satunnaistekijöistä (myrskyistä, hyönteistuhoista ym.) johtuva puiden kuoleminen ja puuston ylitiheydestä aiheutuva puiden kuoleminen eli niin sanottu itseharveneminen (Hynynen ym. 2002). Kuiva-ainemäärät lasketaan Repolan (2008, 2009) malleilla, ks. tarkemmin kunkin jakeen osalta vastaavan muuttujan kuvausta. Runkopuun, oksien, kantojen ja yli 1 cm:n paksuisten juurten biomassat on määritetty kuorellisina. | |
| Kokonaispoistuman kantojen ja juurten biomassa: (1000 t/v) | |
| Kokonaispoistumaan sisältyvien (ks. kokonaispoistuman biomassa) puiden kantoleikkauksen (1 % maanpinnan tasosta) alapuolisen osan eli kannon ja yli 1 cm:n läpimittaisten juurten yhteenlaskettu massa (kuorellisena) kuiva-aineeksi muutettuna. Kuiva-ainemäärät lasketaan Repolan (2008, 2009) männyn, kuusen ja koivun puittaisilla malleilla, joissa selittävänä muuttujana on läpimitta. Männyn malleja käytetään muille havupuille paitsi kuuselle ja koivun malleja sovelletaan lehtipuille. | |
| Kokonaispoistuman oksien ja lehtien biomassa: (1000 t/v) | |
| Kokonaispoistumaan sisältyvien (ks. kokonaispoistuman biomassa) puiden oksien (kuorellisena), neulasten ja lehtien yhteenlaskettu massa kuiva-aineeksi muutettuna. Kuiva-ainemäärät lasketaan Repolan (2008, 2009) männyn, kuusen ja koivun puittaisilla malleilla, joissa selittävinä muuttujina ovat läpimitta ja pituus. Männyn malleja käytetään muille havupuille paitsi kuuselle ja koivun malleja sovelletaan lehtipuille. | |
| Kokonaispoistuman runkopuun biomassa: (1000 t/v) | |
| 1) Hakkuukertymän (tukki-, kuitu- ja energiapuu) runkopuun , 2) metsään hakkuissa, uudistusalan raivauksessa ja taimikonhoidossa hakkuutähteenä jäävän runkopuun (metsähukkapuun) sekä 3) luontaisesti kuolleen, metsään jäävän (ts. luonnonpoistumaan sisältyvän) runkopuun yhteenlaskettu massa kuiva-aineeksi muutettuna. Luonnonpoistumaan sisältyvät satunnaistekijöistä (myrskyistä, hyönteistuhoista ym.) johtuva puiden kuoleminen ja puuston ylitiheydestä aiheutuva puiden kuoleminen eli niin sanottu itseharveneminen (Hynynen ym. 2002). Kuiva-ainemäärät lasketaan Repolan (2008, 2009) männyn, kuusen ja koivun puittaisilla malleilla, joissa selittävinä muuttujina ovat läpimitta ja pituus. Männyn malleja sovelletaan muille havupuille paitsi kuuselle ja koivun malleja lehtipuille. | |
| Kokonaispoistuman runkopuun tilavuus: (1000 m3/v) | |
| Aines- ja energiapuuhakkuissa, uudistusalan raivauksessa ja taimikonhoidossa kaadetun sekä luonnonpoistumana kuolleen puuston runkopuun kokonaistilavuus kuorellisina kiintokuutiometreinä. Luonnonpoistumaan sisältyvät satunnaistekijöistä (myrskyistä, hyönteistuhoista ym.) johtuva puiden kuoleminen ja puuston ylitiheydestä aiheutuva puiden kuoleminen eli niin sanottu itseharveneminen (Hynynen ym. 2002). Tilavuudet lasketaan Laasasenahon (1982) malleilla (ks. runkotilavuus). | |
| Kuitupuu: | |
| Ks. tukkipuu. | |
| Kuitupuukertymä: (1000 m3/v) | |
| Kuitupuun vuotuinen hakkuukertymä kuorellisina kiintokuutiometreinä laskelmakaudella. Kuitupuuhun sisältyy ainespuun hakkuukertymästä se osa, joka ei täytä tukkipuun vaatimuksia, mutta täyttää kuitupuun vaatimukset. Ks. tukkipuu. | |
| Kuitureservi: (1000 m3/v) | |
| Ainespuun hakkuureservistä se osa, joka ei täytä tukkipuun minimivaatimuksia, mutta täyttää kuitupuun vaatimukset. Ks. tukkipuukertymä. Huom. kuitupuureservin laskennassa on otettu huomioon myös ainespuukokoisen energiapuun hakkuukertymä. | |
| Metsämaa: | |
| Puun kasvattamiseen käytetty tai käytettävissä oleva maa, jolla puuston keskimääräinen vuotuinen kasvu on suotuisimpien kasvuolojen vallitessa ja ohjekiertoaikaa käytettäessä vähintään 1 m3/ha kuorineen. Tarkemmin, ks. Korhonen ym. (2024), Valtakunnan metsien ... (2023). | |
| Pinta-ala: (1000 ha) | |
| Metsä- ja kitumaan pinta-ala hehtaareina. Pinta-alatiedot on laskettu valtakunnan metsien inventoinnin koealakeskipistekuvioiden edustamien pinta-alojen perusteella. | |
| Puuntuotantoon käytettävissä oleva metsä- ja kitumaa: | |
| Ensisijaisesti ja rajoitetussa puuntuotannossa oleva metsämaa ja rajoitetussa puuntuotannossa oleva kitumaa yhteensä. | |
| Runkopuun hakkuukertymä: (1000 m3/v) | |
| Tukki- ja kuitupuuksi (ks. tukkipuu, kuitupuu) sekä energiarunkopuuksi laskelmakauden aikana hakkuissa keskimääräisesti vuosittain korjattu runkopuun tilavuus kuorellisina kiintokuutiometreinä. | |
| Runkotilavuus: (1000 m3) | |
| Runkopuun tilavuus lasketaan summaamalla laskentakuvioittain Laasasenahon (1982) puun rinnankorkeusläpimittaan ja pituuteen perustuvien runkokäyräyhtälöiden avulla lasketut puittaiset runkopuun (= puu kannonkorkeudelta latvahuippuun) tilavuudet kuorellisina kiintokuutiometreinä seuraavasti: n = puiden lukumäärä, 1...N Runkopuun kokonaistilavuus metsä- ja kitumaalla on kalibroitu maakunnittain vastaamaan VMI13:n tilavuusarviota laskelmien alkutilanteessa. | |
| Tukkipuu: | |
| Rungon ja siitä saatavien puutavaralajien (tukki- ja kuitupuun sekä energiarunkopuun) tilavuudet kuorellisina kiintokuutiometreinä lasketaan Laasasenahon (1982) puun rinnankorkeusläpimittaan ja pituuteen perustuvien runkokäyräyhtälöiden avulla. Runkojen apteerauksessa käytetään mäntytukin kuorellisena minimilatvaläpimittana 15 cm, kuusitukin 16 cm ja lehtipuutukin 18 cm sekä kuitupuun kuorellisena minimilatvaläpimittana männyllä 6,3 cm sekä kuusella ja lehtipuilla 6,5 cm. Tukkipuuksi katkotun pölkyn minimipituus on 4,3 m ja kuitupuuksi katkotun 2,0 m. Tukkipuun määrää korjataan metsikkösimulaattorissa erillisellä tukkivähennysmallilla (Mehtätalo 2002), koska pelkkä rungon mittoihin perustuva apteeraus ei ota huomioon puutavaran laatuun liittyviä tekijöitä. Erotus (katkonnan tuloksena saadun ja tukkivähennysmallin jälkeen korjatun tukkitilavuuden välillä) siirtyy kuitupuuksi. Tukkivähennysmallin avulla saatua tukkipuun määrää kalibroidaan lisäksi puulajikohtaisilla tasokertoimilla vastaamaan laskelmien alkutilanteessa VMI:ssä arvioituja tukkipuuosuuksia maakunnittain.
Apteerauksen tuloksena saatua hukkapuun osuutta ainespuuhakkuiden hakkuupoistumasta kalibroidaan VMI13-aineistoista arvioiduilla osuuksilla puulajeittain ja hakkuutavoittain. Kalibroinnissa hukkapuun mahdollinen lisäys vähentää ainespuun hakkuukertymää, alkaen kuitupuusta, vastaavalla tilavuudella. | |
| Tukkipuukertymä: (1000 m3/v) | |
| Ainespuun hakkuukertymästä se osa, joka täyttää tukkipuun vaatimukset. Ks. tukkipuu. | |
| Tukkireservi: (1000 m3/v) | |
| Ainespuun hakkuureservistä se osa, joka täyttää tukkipuun vaatimukset. Ks. tukkipuu. | |
| Työvoima: (1000 htv/v) | |
| Metsätalouden työvoimaan sisältyy puunkorjuussa ja metsänhoitotöissä vuosittain tarvittava välitön työvoima, joka ilmoitetaan henkilötyövuosina sisältäen töiden toteutuksen, suunnittelun ja työnjohtoon liittyvät tehtävät ilman toimihenkilöiden yms työpanosta. Huom. yhden henkilötyövuoden (1 htv) pituudeksi oletetaan 220 työpäivää. | |