Aineistot VMI13

Maastoaineistot

Laskelmissa käytettiin valtakunnan metsien 13. inventoinnin (VMI13) koeala-aineistoa mittausvuosilta 2019–2023 (Korhonen ym. 2024, Valtakunnan metsien ... 2023).

Valtakunnan metsien inventointi (VMI)

Laskelma-aineistot

VMI-mittausten perusteella muodostetut laskelma-aineistot sisälsivät metsä- ja kitumaan koealojen keskipistekuviot. Laskentayksiköitä oli yhteensä 51051 kappaletta.

Laskenta-aineiston puut tuotettiin mallipohjaisesti VMI:ssä mitattujen metsikkötason tunnusten (puusto-ositteiden pohjapinta-ala, keskiläpimitta ja keskipituus) sekä ko. puusto-ositteesta mitattujen lukupuiden perusteella. Ositetasolla tehtävät mittaukset kuvaavat ko. kuvion puuston realistisesti, mutta koska niitä ei voi tehdä täysin objektiivisesti, ne eivät ole harhattomia. VMI-koealalta tehtävät puutason mittaukset ovat harhattomia, mutta koealan pienestä koosta johtuen niissä on paljon satunnaisvaihtelua. Laskennassa tavoitteena oli tuottaa puuston kuvaus, joka laskentayksikön puusto-ositetasolla vastaa mahdollisimman hyvin maastossa mitattuja ositteiden tunnuksia ja ko. ositteelta mitattuja lukupuita, mutta on korjattu täsmäämään maakuntatasolla VMI-lukupuista laskettuihin harhattomiin estimaatteihin. Laskenta toteutettiin seuraavasti:

1. VMI-lukupuut kohdistettiin kuviolta määritetyille puusto-ositteille käyttäen hyödyksi tietoa puiden ja ositteiden puujaksosta, puulajista ja läpimitasta. Puu voitiin allokoida vain saman puujakson ositteeseen. Jos ko. puulajin ositetta ei ollut ko. jaksossa kuvattu, allokoitiin puu jonkin muun puulajin ositteeseen, mutta havupuulle priorisoitiin havupuuositetta, koivulle koivuositetta ja muille lehtipuille lehtipuuositetta. Säästöpuita voitiin allokoida vain säästöpuuositteeseen, ja säästöpuuositteeseen voitiin allokoida vain säästöpuita. Allokointeja käytettiin hyödyksi (1) ositteen puuston kokojakauman estimoinnissa (2), puuston pituuskäyrän estimoinnissa ja (3) ositteen puulajisuhteiden estimoinnissa. Kokojakauman ja pituuskäyrän estimoinnissa ei kuitenkaan hyödynnetty havupuuositteille muita kuin havupuita, koivuositteille muita kuin koivuja ja muiden lehtipuiden ositteille havupuita eikä koivuja.


2. Estimoitiin kullekin maakunnalle kunkin pääpuulajin ositteille keskimääräiset puulajisuhteet sillä perusteella, kuinka paljon eri puulajien puita oli allokoitu ko. puulajin ositteisiin. Näin huomioitiin se, että metsissä on myös pieninä osuuksina puita, joille ei VMI:ssä ole kuvattu puusto-ositetta, ja nämä puut ovat yleensä tiettyä puulajia. Näin saadun puujoukon puulajisuhteet vastaavat maakuntatasolla VMI-lukupuiden puulajisuhteita.


3. Etsittiin kullekin maakunnalle ja puulajille sellaiset korjauskertoimet ositetason keskiläpimitalle ja keskipituudelle, että tuotetun puujoukon keskiläpimitta ja keskipituus täsmäävät maakunnittain ja puulajeittain VMI lukupuista laskettujen tunnusten kanssa.


4. Sovitettiin kaikille puusto-ositteille sellainen Weibull-kokojakauma, jonka keskiläpimitta täsmää kohdassa 3 lasketun korjauskertoimen avulla laskettuun keskiläpimittaan, sopii mahdollisimman hyvin ko. ositteelta mitattuihin lukupuihin, sekä tuottaa maakuntatasolla kokojakauman, joka vastaa mahdollisimman hyvin VMI-lukupuista laskettua kokojakaumaa. Kokojakaumasta generoitiin kuvauspuita ositteen pohjapinta-alan ja kohdassa 2 estimoitujen puulajisuhteiden mukaisesti. Generoitujen kuvauspuiden lukumäärä oli verrannollinen ositteen pohjapinta-alaan ja puita generoitiin keskimäärin n. 33 kappaletta/laskentayksikkö.


5. Sellaiset VMI-koealalta mitatut säästöpuut, joita ei ollut allokoitu millekään ositteelle, lisättiin aineistoon ja ko. laskentayksikölle generoitujen puiden pohjapinta-aloja pienenettiin vastaavasti.


6. Kuvauspuiden runkoluvut täsmättiin lopuksi niin, että pohjapinta-alat täsmäävät kaikista VMI-lukupuista (myös sivukuvioiden puista) estimoituihin pohjapinta-aloihin. Täsmäys tehtiin säästöpuilla maakunnittain välittämättä puulajeista ja muilla puilla puulajeittain ja maakunnittain.


7. Siipilehdon ja Kankaan (2015) pituusmallit sovitettiin uudelleen aineistoon, jossa ko. mallien alkuperäiseen laadinta-aineistoon oli lisätty VMI13 pituuskoepuut, ja malleilla ennustettiin kuvauspuille pituudet. Jos ositteesta oli mitattu pituuskoepuita, käytettiin niiden avulla ositetasolle kalibroitua mallia, muussa tapauksessa käytettiin mallin kiinteää osaa ilman kalibrointia.

Laskentapuuston kuvausmenetelmä on kuvattu myös tieteellisessä artikkelissa Mehtätalo ym. (2026).

Taimikko-ositteille, joiden keskipituus oli alle 1.3 metriä, puujoukko muodostettiin pituusjakauman kautta.

Käsittelyluokat

Puuntuotannon rajoitusten kuvaamiseksi laskentakuviot jaettiin kolmeen käsittelyluokkaan: ensisijaisesti puuntuotannossa, rajoitetussa puuntuotannossa ja puuntuotannon ulkopuolella oleviin. VMI-aineiston käytönrajoitustietojen lähteenä olivat Suomen ympäristökeskuksen numeeriset aineistot, Metsähallituksen ilmoittamat omiin päätöksiin perustuvat käytönrajoitukset ja maastomittausten yhteydessä todetut metsätalouden harjoittamiseen vaikuttavat rajoitukset. Puuntuotannon rajoitustiedot (ns. käsittelyluokat) määräytyvät koealakohtaisesti inventointivuoden tilanteen mukaan, eikä rajoitustietoja päivitetä takautuvasti laskelmahetkeen. Käsittelyluokalla ohjataan laskennassa yksittäisten metsänkäsittelytoimenpiteiden simulointia (ks. tarkemmin Laskelmaoletukset: Metsien käsittely- ja kehitysvaihtoehtojen simulointi). Jos laskentakuvio metsä- tai kitumaalla kuuluu useampaan aluetyyppiin (taulukko 1), kuviolle sovelletaan laskennassa voimakkainta puuntuotannon rajoitusta.

Tulospalvelussa tulosten raportoinnissa puuntuotantoon käytettävissä oleva metsä- ja kitumaa sisältää ensisijaisesti puuntuotannossa ja rajoitetussa puuntuotannossa olevat alueet. Taulukossa 2 on esitetty laskelma-aineiston mukaiset käsittelyluokkien pinta-alat ja puuston runkotilavuudet metsä- ja kitumaiden osalta koko maassa.

Taulukko 1. Puuntuotannon rajoitukset aluetyypeittäin laskenta-aineistossa.

Puuntuotannon rajoitukset1)	Rajoitettu puuntuotanto	Puuntuotannon ulkopuolella
Luonnonsuojelulakiin perustuvat alueet
Kansallis- ja luonnonpuistot		x
Soiden-, lehtojen- ja vanhojen metsien suojelualueet sekä muut luonnonsuojelualueet		x
Luonnonsuojelulailla suojellut luontotyypit	x	x
Maisemansuojelualueet	x	x
Muut lakiin perustuvat alueet
Erämaat	x	x
Ulkoilureittialueet ja valtion retkeilyalueet	x
Muut lakiin perustuvat suojelualueet	x	x
Erityisesti suojeltavan lajin esiintymisalueet ja Natura-alueet	x	x
Omistajan päätökseen perustuvat suojelualueet
Metsähallituksen suojelumetsät		x
Metsähallituksen alue-ekologisen suunnittelun luontokohteet ja muut alueet, joilla puuntuotannon rajoituksia	x	x
Suojametsäalue Metsähallituksen hallinnassa olevalla maalla	x
Muut suojellut ja rajoitetun käytön alueet	x	x
Metsänjalostus-, tutkimus- ja havaintometsät	x	x
Puolustusvoimien harjoitusalueet	x	x
Virkistysalueet ja muut erikoisalueet	x	x
Määräaikainen yksityinen suojelualue	x	x
Määräaikainen Kemera-ympäristötuki	x	x
Suojeluun varatut alueet
Kansallis- ja luonnonpuistojen kehittämisohjelma-alueet		x
Soidensuojelu-, lehtojensuojelu- ja vanhojen metsien suojeluohjelma-alueet		x
Rantojen-, lintuvesien- ja harjujen suojeluohjelma-alueet	x	x
Muut suojeluohjelma-alueet ja valtioneuvoston periaatepäätöksellä suojeluun varatut muut kuin suojeluohjelmien alueet		x
Kaava-alueet
Maakunta-, yleis-, asema- ja ranta-asemakaava-alueet	x	x
Muut alueet
Metsähallituksen ilmoittamat omiin päätöksiin perustuvat käytönrajoitukset	x	x
Muut arvot, jotka vaikuttavat metsätalouden harjoittamiseen (metsäluonnon tärkeä elinympäristö, rantametsä, asutuksen välitön läheisyys, maisema-arvot, uhanalaisen tai harvinaisen eliölajin esiintymis- tai pesimisalue sekä muu toimenpiteitä rajoittava syy)	x
Ahvenanmaalla metsätalousalueen ulkopuoliset alueet		x
Kitumaa (siltä osin, kun kitumaa ei kuulu em. rajoitusalueisiin)	x
1) Muuttujien ja luokitusten täydelliset selitykset, ks. Valtakunnan metsien ... (2019, 2023).

Taulukko 2. VMI13-aineistosta (mittausvuodet 2019-2023) muodostetun laskelma-aineiston mukaiset käsittelyluokkien pinta-alat ja puuston runkotilavuudet metsä- ja kitumaalla koko Suomessa sekä niitä vastaavat pinta-ala- ja tilavuusosuudet.

Käsittelyluokka	Pinta-ala milj. ha			Osuus % kokonaisalasta
	Metsämaa	Kitumaa	Yhteensä
Ensisijaisesti puuntuotanto	17,14	- *	17,14	74,9
Rajoitettu puuntuotanto	1,16	0,98	2,14	9,3
Puuntuotannon ulkopuolella	2,01	1,61	3,62	15,8
Yhteensä	20,31	2,59	22,89	100,0
	Tilavuus milj. m3			Osuus % kokonaistilavuudesta
Ensisijaisesti puuntuotanto	2 059	- *	2 059	80,7
Rajoitettu puuntuotanto	165	29	194	7,6
Puuntuotannon ulkopuolella	255	45	299	11,7
Yhteensä	2 478	74	2 552	100,0
* Kitumaat ovat joko rajoitetussa puuntuotannossa tai puuntuotannon ulkopuolella. Laskelmissa kitumailla ei tehty hakkuita tai metsänhoitotoimia.