MELA-kysymyksiä

Meille on tullut runsaasti MELAan liittyviä kysymyksiä. Yleisimmät kysymykset vastauksineen löytyvät tästä kysymysluettelosta.

1. Mistä tulee sana MELA?
2. Mikä on aluehierarkia?
3. Mikä on laskentayksikkö?
4. Voinko itse määritellä MELAlle optimointitehtäviä?
5. Mitä tapahtuu, kun MELA-sopimus päättyy?
6. Millä hinnalla saa uusimman MELA-version käyttöönsä, jos käytössä on vanhempi versio?
7. Miksi tiedot suunnitelaskelmien summatulosteissa (SUM-tiedosto) voivat poiketa puustotietojen ajantasaistuksen yhteydessä kasvunlaskenta-ajosta saatavista tulosteista (SMT-tiedosto)?
8. Mikä ero on MELA-laajennusosien ajantasaistettujen puustotietojen palautustiedoston (*.SMT) kasvumuuttujilla tuleva kasvu ja ajantasaistuksen kokonaiskasvu?
9. Miksi joidenkin SMU-tiedostoon kirjoitettujen toimenpiteiden seurauksena ko. puusto-osite ei kirjaudu lainkaan SMT-tiedostoon?
10. Mitä ovat C-muuttujat ja mihin niitä käytetään MELAssa?
11. Mitä tarkoittaa MELA-laskelman käsite bruttotulot ?
12. Miten nettotulojen nykyarvo lasketaan MELAssa?
13. Miksi tietokantapalautteessa (MPU-tiedosto) ensimmäisen kauden hakkuut "valuvat" toiselle kaudelle?
14. Mihin perustuvat MELA-laskelmien työmenekit?
15. MELA ei ennusta riittävän luotettavasti puuston tukkiosuutta. Mitä mahdollisuuksia asian korjaamiseksi on olemassa?
16. Voiko MELAn tuottamia tapahtumia ohjata niin, että tietyille laskentayksiköille ja/tai kausille tuotetaan joko käyttäjän ehdottama toimenpide tai pelkästään kasvatus, mutta ei muita MELAn sisältämiä tapahtumia?
17. Onko MELAan tulossa mahdollisuus ohjata kasvuennusteiden tasoa kuviokohtaisesti, jos esim. maastoinventoinnin havaintojen perusteella tällaiseen havaitaan tarvetta?
18. Onko MELAan tulossa mahdollisuus eritellä laskennassa erikoispuutavaralajit ja energiapuu?

1. Mistä tulee sana MELA?

Se tulee yksinkertaisesti sanoista: MEtsäLAskelma.

2. Mikä on aluehierarkia?

MELA-ohjelmistossa yksittäiset laskentatiedostot (RSU- ja RSD-tiedostot) on mahdollista järjestää yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi, joista voidaan koostaa useampi tasoinen aluehierarkia. Aluehierarkia voi muodostua esimerkiksi hallinnollisen tai maantieteellisen jaon perusteella.

Esimerkki. Aluehierarkia muodostetaan tiloista, piireistä, hankinta-alueista ja koko organisaatiosta. Piiri koostuu yhdestä tai useammasta tilasta, hankinta-alue yhdestä tai useammasta piiristä ja organisaatio yhdestä tai useammasta hankinta-alueesta.

      o        Organisaatio
     / \
    o   o      Hankinta-alue
   /|\
  o o o        Piiri
 / \
o   o          Tila

Yksittäinen laskentatiedosto vastaa aluehierarkiassa alinta tasoa. Esimerkissä yksi laskentatiedosto sisältää yhden tilan.

3. Mikä on laskentayksikkö?

MELA-analyyseissä laskentayksikkö (management unit) voi olla yksittäinen metsikkökuvio, kuvioiden muodostama ryhmä, yksittäinen koeala tai ryhmä koealoja.

4. Voinko itse määritellä MELAlle optimointitehtäviä?

Kyllä. Voit määritellä omia optimointitehtäviä joko

1. käyttämällä lähtökohtana esimerkkimateriaalissa olevia MDL-tiedostoja (ks. MELA-opas), joita muuttamalla saat määriteltyä tarvittavat tehtävät, tai
2. tekemällä MDL-tiedostot alusta alkaen itse käyttäen hyväksi valmiita MDL-tiedostoja ja MELA-opasta.

5. Mitä tapahtuu, kun MELA-sopimus päättyy?

MELA-ohjelmiston toimitussopimus kestää 2-4 vuotta, mutta sopimusta voidaan jatkaa ohjelmistopäivitysten yhteydessä. Sopimuksen päättyessä asiakkaalla on mahdollisuus päivittää MELA-versio uudempaan versioon, muussa tapauksessa ohjelmiston käyttöoikeus päättyy.

Sopimusta ei ole mahdollista jatkaa sellaisenaan, sillä Metsäntutkimuslaitos ei ylläpidä yli 4 vuotta vanhoja MELA-ohjelmistoversioita. Tästä syystä yhden ohjelmaversion sopimuksen kesto on rajattu 2-4 vuodeksi.

6. Millä hinnalla saa uusimman MELA-version käyttöönsä, jos käytössä on vanhempi versio?

Ylläpitopalvelusopimuksen solmineille asiakkaille uudet MELA-versiot toimitetaan automaattisesti version julkistamisen jälkeen.

Muut asiakkaat voivat päivittää vanhemman MELA-version uudempaan normaalia hinnoittelua alhaisemmilla päivityshinnoilla. Katso tuotehinnastossa olevia päivityshintoja.

7. Miksi tiedot suunnitelaskelmien summatulosteissa (SUM-tiedosto) voivat poiketa puustotietojen ajantasaistuksen yhteydessä kasvunlaskenta-ajosta saatavista tulosteista (SMT-tiedosto)?

Puustotietojen ajantasaistukseen liittyvä kasvunlaskenta-ajo tehdään erillisenä simulointiajona, jonka pituuden käyttäjä määrää (suositus: 5 vuotta). Kysymyksessä on pelkkä kasvatusajo, joka ei saa sisältää nykyhetken jälkeen toteutettavia toimenpiteitä.

Sitä vastoin suunnitteen laskennassa ovat mukana toimenpiteet (esim. hakkuut) ja laskentakauden pituus on yleensä pari kymmentä vuotta.

8. Mikä ero on MELA-laajennusosien ajantasaistettujen puustotietojen palautustiedoston (*.SMT) kasvumuuttujilla tuleva kasvu ja ajantasaistuksen kokonaiskasvu?

Tuleva kasvu (102. muuttuja) on puusto-ositteen ajantasaistusajankohtaa seuraavan viiden vuoden keskikasvu (m3/ha/v).

Ajantasaistuksen kokonaiskasvu (105. muuttuja) on nettokasvu (=bruttokasvu - luonnonpoistuma - hakkuupoistuma) inventointihetkestä ajantasaistushetkeen (m3/ha).

9. Miksi joidenkin SMU-tiedostoon kirjoitettujen toimenpiteiden seurauksena ko. puusto-osite ei kirjaudu lainkaan SMT-tiedostoon?

Jos puusto-ositteen kaikki puut poistetaan puustotietojen ajantasaistuksen aikana esimerkiksi hakkuun tai luonnonpoistuman vuoksi, ko. puusto-ositteen tietoja ei lainkaan kirjoiteta .SMT-tiedostoon. Jos simuloinnin aikana syntyy uusia puita, niitä koskevia tietoja ei myöskään kirjoiteta .SMT-tiedostoon.

SMT-tiedostoa ei siis voi käyttää toimenpiteiden päivityksen tulostiedostona. Laskentayksiköiden nykyhetken tiedot saa simuloinnin lokista tai MSR-muuttujina MPS- tai MPU-tiedostoista.

10. Mitä ovat C-muuttujat ja mihin niitä käytetään MELAssa?

C-muuttujat ovat laskentayksikköä kuvaavia muuttujia, joita ovat esimerkiksi metsätyyppi, kehitysluokka ja suojelualuetyyppi. C-muuttujia voidaan käyttää apuna optimointitehtävän määrittelyissä ja tulosten raportoinnissa.

C-muuttujat tallennetaan RSD-tiedostoon omiksi tietueiksi. C-muuttujien tietuetyyppi on 2. C-muuttujien käyttöä on neuvottu MELA- ja JLP-oppaissa. Katso esimerkiksi MELA-oppaasta
- C_VARIABLES -parametria (liite B.2),
- C-tietuerakennetta (liite D.2) ja
- C-muuttujiin liittyviä esimerkkejä (liitteet H.2 ja H.5).

11. Mitä tarkoittaa MELA-laskelman käsite bruttotulot?

MELA-ryhmän tuottamissa laskelmataulukoissa käsite bruttotulot tarkoittaa yleensä hakkuutuloja tienvarsihinnoin. Tienvarsihintojen estimaattina sovelletaan Metlan metsätilastollisen tietopalvelun keräämiä toteutuneita hankintahintoja.

Muiden MELA-käyttäjien tuottamissa laskelmataulukoissa bruttotulot voi tarkoittaa myös hakkuutuloja kantohinnoin.

Ks. MELA Handbook - 1996 Edition, s. 306 tai MELA-Handbook - 1999 Edition, s. 340:
(499) Gross income (roadside prices)
(500) Gross income (stumpage prices) .

12. Miten nettotulojen nykyarvo lasketaan MELAssa?

Nettotulojen nykyarvo lasketaan käsittely-kehitysvaihtoehdoittain Faustmannin kaavalla (* Siitonen ym. 1996 s. 307, Salminen 1999). Laskelmien lähtökohtana on metsissä olemassa oleva puusto (nykyiset metsävarat).

Laskelmakauden lopputilan ja sen jälkeisen kehityksen huomioon ottaminen on tärkeätä, mutta ongelmallista (* s. 104, s. 308).

Optimoinnin aineistona ovat etukäteen simuloidut vaihtoehtoiset käsittely-kehityssarjat, joissa käsittelyt (tapahtumat) voivat olla vaihtoehtoisia tai pakollisia (* s. 21).

Laskentateknisesti käyttäjä päättää tapahtumien vaihtoehtoisuuden tai pakollisuuden tapahtumien simulointia ohjaavilla parametreilla (* s. 150).

Tapahtumat ratkeavat endogeenisesti optimoinnissa siltä osin kuin ne on simuloitu vaihtoehtoisiksi. Pakolliset tapahtumat puolestaan tulevat sellaisenaan (eksogeenisena) ratkaisuun.

Optimihakkuuajakohta metsiköissä (endogeeniselta osaltaan) ratkeaa lineaarisen ohjelmoinnin aluekohtaisten tavoite- ja rajoiteyhtälöiden ohjaamana (ks. Lappi 1992) . Nettotulojen nykyarvo ohjaa toimenpiteiden valintaa silloin, kun se on mukana optimointitehtävässä tavoitteena (tai rajoitteena).

Vaihtoehtoisia tapahtumia sovellettaessa on tiedettävä, soveltuvatko käytettävissä olevat metsävaratiedot ja etsien kehitysmallit sekä niissä käytetyt selittäjät endogeeniseen päättelyyn. Esimerkiksi puuston varhaiskehitystä kuvaavat mallit ovat toistaiseksi karkeita keskiarvoja, minkä vuoksi MELA-ryhmän tekemissä laskelmissa metsikön alkukehitykseen liittyvät käsittelyt ensiharvennukseen asti on yleensä asetettu pakollisiksi ja vain mm. uudistushakkuiden ajankohta sekä harvennusten ajankohta ja mahdollisesti voimakkuus ovat olleet vaihtoehtoina.

Tarkoituksena on, että lähivuosina myös puuston varhaiskehitys mallinnetaan metsänhoitotoimenpiteiden endogeenisen päättelyn tulevaisuudessa mahdollistavalla tavalla.

Laskelmien simulointi- ja optimointimäärittelyt on selvitettävä tapauskohtaisesti laskelman tekijältä.

Kirjallisuutta:

• Lappi, J. 1992. JLP: A Linear Programming Package for Management Planning . Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 414.
• Salminen, O. 1999. Kiertoaikamallin rooli MELA-ohjelmistossa . Metsätieteen aikakauskirja 3/1999: 561-564.
• * Siitonen, M., Härkönen, K., Hirvelä, H., Jämsä, J., Kilpeläinen, H., Salminen, O., and Teuri, M. 1996. MELA Handbook - 1996 Edition . Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 622.

13. Miksi tietokantapalautteessa (MPU-tiedosto) ensimmäisen kaudenhakkuut "valuvat" toiselle kaudelle?

MPU-tiedostoon tilataan muuttujat MPS_MUUTTUJAT-parametrilla. Muuttujat voivat olla joko MSC- tai MSR-muuttujia (MSC_VARIABLES, MSR_VARIABLES). MSR-muuttujat tilataan määrävuosille, joiden on oltava synkronissa VUODET-parametrin kanssa. Jos VUODET-parametri ja MSR_MUUTTUJAT-parametri eivät ole synkronissa, MPU-tiedoston MPS-muuttujat voivat mennä sekaisin.

14. Mihin perustuvat MELA-laskelmien työmenekit?

Työmenekit perustuvat tuottavuus- ja ajanmenekkimalleihin.

Korjuun, hakkuu ja metsäkuljetus, työmenekit perustuvat julkaisuissa Kuitto ym. (1994) ja Rummukainen ym. (1995) esitettyihin malleihin.

Metsänhoitotöiden osalta
- Ihmistyövaltaiset töiden, esim. istutus, työmenekit perustuvat julkaisun Metsäpalkkarakenteen uudistaminen - koulutusaineisto (1994) perusteella muodostettuihin malleihin
- Konevaltaiset töiden, esim. maanmuokkaus, työmenekit perustuvat Metsätehon raporttien perusteella muodostettuihin malleihin

Sekä korjuun että metsänhoitotöiden työmenekeissä on mukana suunnittelu ja työnjohto, perustuen Rummukaisen ym. (1995) hakkuun suunnittelun ja työnjohdon malleihin hieman muokattuina.

MELAssa kokonaisajanmenekkiä, miestyöpäiviä/vuosi, kuvaavat päätösmuuttujat ovat 368-369 ja 475-498 (ks. Siitonen ym. s. 327, 329). Ajanmenekin yksikköluvut (ajanmenekki per ha tai m3) voidaan laskea tuloksista jakamalla kokonaisajanmenekki kokonaissuoritteella. Korjuun ajanmenekin yksikköluvut (h/m3) käyttäjä voi myös itse asettaa TIME_EXPENDITURE_IN_LOGGING -parametrilla, jolloin käyttäjän antamia yksikkölukuja käytetään sellaisenaan MELA-ajoissa.

Työajanmenekkiin läheisesti liittyvät korjuun ja metsänhoitotöiden yksikkökustannukset voi laskea samalla tavalla jakamalla kokonaiskustannukset (EUR tai FIM) kokonaissuoritteella (ha tai m3). Käyttäjä voi itse asettaa metsänhoitotöiden ja korjuun kustannusten laskennassa käytettävät "työn" yksikköhinnat (EUR/h tai FIM/h) parametreilla SILVICULTURAL_COSTS ja LOGGING_COSTS.

Kirjallisuutta:

• Metsäpalkkarakenteen uudistaminen - koulutusaineisto.(Reforming the foundations of forest wages, in Finnish.) 1995. Metsäpalkkauksen kehittämisen projektiryhmä 10.1.1995. 4. painos. Oriveden kirjapaino. 45 pp.
• Kuitto, P.-J., Keskinen, S., Lindroos, J., Oijala, T., Rajamäki, J., Räsänen, T. & Terävä, J. 1994. Puutavaran koneellinen hakkuu ja metsäkuljetus. Summary: Mechanized cutting and forest haulage. Metsätehon tiedotus 410 (Metsäteho Report 410). 38 pp. + appendices.
• Rummukainen, A., Alanne, H. & Mikkonen, E. 1995. Wood procurement in the pressure of change - resource evaluation model till year 2010. Acta Forestalia Fennica 248. 98 pp. ISBN 51-40-1478-2, ISSN 0001-5636.
• Siitonen, M., Anola-Pukkila, A., Haara, A., Härkönen, K., Redsven, V., Salminen, O. and Suokas, A. (eds.) 2001. MELA Handbook 2000 Edition. The Finnish Forest Research Institute. 498 p. ISBN 951-40-1786-2.

15. MELA ei ennusta riittävän luotettavasti puuston tukkiosuutta. Mitä mahdollisuuksia asian korjaamiseksi on olemassa?

MELA-ohjelmistossa tukkiosuuden määrittämiseen on käytössä vaihtoehtoisesti joko Mehtätalon tai Päivisen tukkivähennysmallit (parametrit TUKKIVAHENNYS ja TUKKIVAHENNYSMALLI). Päivisen mallissa tukkivähennykseen vaikuttavat vain puukohtaiset tunnukset. Mehtätalon mallissa tukkivähennykseen vaikuttaa lisäksi metsikkötunnukset ja esim. metsikön maantieteellinen sijainti.

Jos sovellettu tukkivähennysmalli johtaa keskimäärin liian pieniin tai suuriin tukkiosuuksiin, voidaan tukkivähennysmallin keskimääräistä tasoa muuttaa tukkitilavuuden tasokorjauksen avulla (parametri TUKKITILAVUUDEN_TASOKORJAUS). Tasokorjaus voidaan tehdä puulajeittain (mänty, kuusi, koivu ja muu lehtipuu).

Edellisten lisäksi on mahdollista antaa tukkivähennys/tukkiosuus syötteenä MELA-aineistotiedoston puusto-ositetietueessa. Yleensä tämä tulee kyseeseen yksittäisten kuvioiden osalta, joiden tukkiosuus poikkeaa keskimääräisestä tukkiosuudesta esim. maastoinventoinnissa tehtyjen havaintojen perusteella. Tällöin tukkivähennysmalli kalibroidaan kuviokohtaisesti aineistotiedostossa määritetylle tasolle. Tätä menetelmää voidaan käyttää myös kaikkien kuvioiden osalta.

16. Voiko MELAn tuottamia tapahtumia ohjata niin, että tietyille laskentayksiköille ja/tai kausille tuotetaan joko käyttäjän ehdottama toimenpide tai pelkästään kasvatus, mutta ei muita MELAn sisältämiä tapahtumia?

Tämä voidaan tehdä antamalla ohjattuna toimenpiteenä (SMU-tiedostossa) pelkkä kasvatusvaihtoehto (luonnonprosessit-tapahtuma) niille laskentayksiköille ja laskentakausille, joille muita toimenpiteitä ei haluta tuottaa.

17. Onko MELAan tulossa mahdollisuus ohjata kasvuennusteiden tasoa kuviokohtaisesti, jos esim. maastoinventoinnin havaintojen perusteella tällaiseen havaitaan tarvetta?

Kasvuennusteeseen vaikuttavat puukohtaisten tunnusten lisäksi metsikkötunnukset (sekä puustoa että kasvupaikkaa kuvaavat) ja esim. metsikön maantieteellinen sijainti (kts. * Hynynen ym. 2002). MELA-sovelluksissa kasvun tasoa voidaan korjata puulajeittain tasokorjauksena (parametri KASVUNTASO_KORJAUS). Alaryhmittäistä tasokorjausmahdollisuutta ei ole eikä MELA-aineistotiedostossa mahdollista antaa kuvion puusto-ositteille kasvuvähennystä.

Koska yksittäisen kuvion puiden kasvuun saattavat vaikuttaa myös sellaiset metsikkökohtaiset tekijät (esim. ravinne- tai vesitalous), jotka muuttuvat ajan kuluessa ja joiden vaikutus puuston kasvuun saattaa muuttua ajan kuluessa, olisi jatkuvaan ajantasaistukseen perustuvassa järjestelmässä parempi kirjata aineiston keruun yhteydessä varsinaiset vaikutustekijät (esim. ojitus- tai lannoitusajankohta) kuin niiden seuraukset yhdellä ajankohdalla.

* Hynynen, J., Ojansuu, R., Hökkä, H., Siipilehto, J., Salminen, H. & Haapala, P. 2002. Models for predicting stand development in MELA System. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 835. 116 p.

18. Onko MELAan tulossa mahdollisuus eritellä laskennassa erikoispuutavaralajit ja energiapuu?

Vuonna 2005 julkistettavassa MELA2005-versiossa on biomassamallit, joiden avulla voidaan laskea osa energiapuuositteista. Erikoispuutavaralajien laskentaan liittyvää MELA-kehitystyötä ei ole käynnistetty. Siihen liittyvää työtä rahoitetaan Metlan muissa hankkeissa ja tutkijaryhmissä.