n = puiden lukumäärä, 1...N
Runkopuun kokonaistilavuus metsä- ja kitumaalla on kalibroitu maakunnittain vastaamaan VMI12:n tilavuusarviota (Luke 2019) laskelmien alkutilanteessa.
| Ainespuukertymän biomassa: (1000 t/v) | |
| Tukki- ja kuitukertymän (ks. ainespuukertymän tilavuus) puuaineen ja kuoren yhteenlaskettu massa kuiva-aineeksi muutettuna. Kuiva-ainemäärät lasketaan Repolan (2008, 2009) malleilla (ks. elävän puuston runkopuun biomassa). | |
| Ainespuukertymän tilavuus: (1000 m3/v) | |
| Tukiksi ja/tai kuiduksi (ks. tukkipuu, kuitupuu) hakatun runkopuun tilavuus kuorellisina kiintokuutiometreinä. | |
| Ainespuukokoinen energiapuukertymä: (1000 m3/v) | |
| Se osa kasvatushakkuiden energiapuukertymän runkopuusta, joka täyttää vähintään kuitupuun minimimitat. Huom. hakkuu toteutettu energiapuun hakkuuehdoin, jotka eivät täysin noudata pelkän ainespuuhakkuun ehtoja. | |
| Ainespuun hakkuupinta-ala: (1000 ha/v) | |
| Tukki- ja/tai kuitukertymää sisältävien kasvatus- ja uudistushakkuiden (ks. luokittelumuuttuja hakkuutapa) pinta-ala hehtaareina | |
| Ainespuun hakkuureservi: (1000 m3/v) | |
| Metsänhoitosuositusten mukaan hakattavissa oleva ainespuu kuorellisina kiintokuutiometreinä, joka jää tietyllä kaudella ja tietyssä ratkaisussa hakkaamatta, koska hakkuujärjestykseen vaikuttavat metsänhoitosuositusten lisäksi puunkasvatuksen taloudelliset kriteerit ja metsätaloudelle, hakkuille tai hakkuumäärille asetetut rajoitteet. Hakkuureservi koostuu tukki- ja kuitureservistä. Huom. kuitureservin laskennassa on otettu huomioon myös ainespuukokoisen energiapuun hakkuukertymä. | |
| Bruttokantorahatulo: (milj. €/v) | |
| Bruttokantorahatulot ovat hakkuumääriin ja kantohintoihin perustuva laskelma metsänomistajien saamasta puunmyyntitulosta. Bruttokantorahatulot on laskettu kertomalla puutavaralajeittaiset hakkuumäärät vuoden 2017 rahanarvoon muutetuilla vuosina 2008–2017 toteutuneilla hakkuutavoittaisilla kantohinnoilla. | |
| Elävän puuston kantojen ja juurten biomassa: (1000 t) | |
| Elävien puiden kantoleikkauksen (1 % maanpinnan tasosta) alapuolisen osan eli kannon ja juurten yhteenlaskettu massa kuiva-aineeksi muutettuna. Kuiva-ainemäärät lasketaan Repolan (2008, 2009) männyn, kuusen ja koivun puittaisilla malleilla, joissa selittävinä muuttujina ovat puulaji ja läpimitta. Männyn malleja käytetään muille havupuille paitsi kuuselle ja koivun malleja sovelletaan lehtipuille. | |
| Elävän puuston kokonaisbiomassa: (1000 t) | |
| Elävän puuston 1) runkopuun, 2) oksien ja lehtien sekä 3) kantojen ja juurten yhteenlaskettu massa kuiva-aineeksi muutettuna. Kuiva-ainemäärät lasketaan Repolan (2008, 2009) malleilla, ks. tarkemmin kunkin jakeen kohdalta. | |
| Elävän puuston oksien ja lehtien biomassa: (1000 t) | |
| Elävien ja kuolleiden oksien sekä neulasten ja lehtien yhteenlaskettu massa kuiva-aineeksi muutettuna. Kuiva-ainemäärät lasketaan Repolan (2008, 2009) männyn, kuusen ja koivun puittaisilla malleilla, joissa selittävinä muuttujina ovat puulaji, läpimitta ja pituus. Männyn malleja käytetään muille havupuille paitsi kuuselle ja koivun malleja sovelletaan lehtipuille. | |
| Elävän puuston runkopuun biomassa: (1000 t) | |
| Elävien puiden rungon puuaineen ja rungon kuoren yhteenlaskettu massa kuiva-aineeksi muutettuna kantoleikkauksesta (1 % maanpinnan tasosta) puun latvaan. Kuiva-ainemäärät lasketaan Repolan (2008, 2009) männyn, kuusen ja koivun puittaisilla malleilla, joissa selittävinä muuttujina ovat puulaji, pituus ja läpimitta. Männyn malleja sovelletaan muille havupuille paitsi kuuselle ja koivun malleja kaikille lehtipuille. | |
| Energiapuukertymän kantojen ja juurten biomassa: (1000 t/v) | |
| Energiapuuksi nostettujen kantojen ja niiden yli 5 cm juurten massa kuiva-aineeksi muutettuna. Kantojen kuiva-ainemäärät lasketaan Repolan (2008, 2009) ja yli 5 cm juurten osalta Marklundin (1988) männyn, kuusen ja koivun puittaisilla malleilla, joissa selittävinä muuttujina ovat puulaji ja läpimitta. Männyn malleja käytetään muille havupuille paitsi kuuselle ja koivun malleja sovelletaan lehtipuille. | |
| Energiapuukertymän kantojen ja juurten tilavuus: (1000 m3/v) | |
| Energiapuuksi nostettujen kantojen ja niiden yli 5 cm juurten tilavuus kiintokuutiometreinä. Tilavuus on saatu muuntamalla kuiva-ainemassat kiintokuutiometreiksi (ks. energiapuukertymän kantojen ja juurten biomassa). | |
| Energiapuukertymän kokonaisbiomassa: (1000 t/v) | |
| Energiapuuksi korjatun 1) runkopuun, 2) oksien ja lehtien sekä 3) kantojen ja juurten yhteenlaskettu kuiva-ainemassa. Kuiva-ainemäärät lasketaan Repolan (2008, 2009) malleilla, ks. tarkemmin kunkin jakeen kohdalta. | |
| Energiapuukertymän kokonaistilavuus: (1000 m3/v) | |
| Energiapuuksi korjatun 1) runkopuun, 2) oksien ja lehtien sekä 3) kantojen ja juurten yhteenlaskettu tilavuus kiintokuutiometreinä. Runkopuuta lukuunottamatta tilavuudet on saatu muuntamalla kuiva-ainemassat kiintokuutiometreiksi. | |
| Energiapuukertymän oksien ja lehtien biomassa: (1000 t/v) | |
| Energiapuuksi korjattujen oksien, lehtien ja neulasten biomassa kuiva-aineeksi muutettuna. Kuiva-ainemäärät lasketaan Repolan (2008, 2009) männyn, kuusen ja koivun puittaisilla malleilla, joissa selittävinä muuttujina ovat puulaji ja läpimitta. Männyn malleja käytetään muille havupuille paitsi kuuselle ja koivun malleja sovelletaan lehtipuille. Energiapuukertymässä on mukana lehtien kuiva-aineesta 1 % ja neulasten kuiva-aineesta 10 %. | |
| Energiapuukertymän oksien ja lehtien tilavuus: (1000 m3/v) | |
| Energiapuuksi korjattujen oksien, lehtien ja neulasten tilavuus kiintokuutiometreinä. Tilavuus on saatu muuntamalla kuiva-ainemassat kiintokuutiometreiksi (ks.energiapuukertymän oksien ja lehtien biomassa). | |
| Energiapuukertymän runkopuun biomassa: (1000 t/v) | |
| Energiapuuksi korjatun runkopuun biomassa kuiva-aineeksi muutettuna. Kuiva-ainemäärät lasketaan Repolan (2008, 2009) männyn, kuusen ja koivun puittaisilla malleilla, joissa selittävinä muuttujina ovat puulaji, pituus ja läpimitta. Männyn malleja käytetään muille havupuille paitsi kuuselle ja koivun malleja sovelletaan lehtipuille. | |
| Energiapuukertymän runkopuun tilavuus: (1000 m3/v) | |
| Energiapuuksi korjatun runkopuun tilavuus kuorellisina kiintokuutiometreinä | |
| Energiapuun korjuuala: (1000 ha/v) | |
| Energiapuun korjuuala hehtaareina kasvatus- ja uudistushakkuissa (ks. luokittelumuuttuja hakkuutapa). Kasvatushakkuissa energiapuun korjuu koostuu sekä energiapuun erillishakkuun että integroidun hakkuun alasta. Uudistushakkuissa energiapuun korjuualaan sisältyy hakkuutähteiden keruualan lisäksi se osa kannonnostoalasta, jolta ei kerätä hakkuutähdettä. | |
| Hakkuupoistuman kantojen ja juurten biomassa: (1000 t/v) | |
| Hakkuissa (ks. luokittelumuuttuja hakkuutapa) kaadettujen puiden kantoleikkauksen (1 % maanpinnan tasosta) alapuolisen osan eli kannon ja juurten yhteenlaskettu massa kuiva-aineeksi muutettuna. Kantojen ja juurten kuiva-ainemäärät lasketaan Repolan (2008, 2009) männyn, kuusen ja koivun puittaisilla malleilla, joissa selittävinä muuttujina ovat puulaji ja läpimitta. Männyn malleja käytetään muille havupuille paitsi kuuselle ja koivun malleja sovelletaan lehtipuille. | |
| Hakkuupoistuman kokonaisbiomassa: (1000 t/v) | |
| Hakkuissa (ks. luokittelumuuttuja hakkuutapa) kaadettujen puiden 1) runkopuun, 2) oksien ja lehtien sekä 3) kantojen ja juurten yhteenlaskettu massa kuiva-aineeksi muutettuna. Kuiva-ainemäärät lasketaan Repolan (2008, 2009) malleilla, ks. tarkemmin kunkin jakeen kohdalta. | |
| Hakkuupoistuman oksien ja lehtien biomassa: (1000 t/v) | |
| Hakkuissa (ks. luokittelumuuttuja hakkuutapa) kaadettujen puiden oksien, neulasten ja lehtien yhteenlaskettu massa kuiva-aineeksi muutettuna. Kuiva-ainemäärät lasketaan Repolan (2008, 2009) männyn, kuusen ja koivun puittaisilla malleilla, joissa selittävinä muuttujina ovat puulaji ja läpimitta. Männyn malleja käytetään muille havupuille paitsi kuuselle ja koivun malleja sovelletaan lehtipuille. | |
| Hakkuupoistuman runkopuun biomassa: (1000 t/v) | |
| Hakkuissa (ks. luokittelumuuttuja hakkuutapa) kaadettujen runkojen puuaineen ja kuoren yhteenlaskettu massa kuiva-aineeksi muutettuna. Kuiva-ainemäärät lasketaan Repolan (2008, 2009) männyn, kuusen ja koivun puittaisilla malleilla, joissa selittävinä muuttujina ovat puulaji, pituus ja läpimitta. Männyn malleja käytetään muille havupuille paitsi kuuselle ja koivun malleja sovelletaan lehtipuille. | |
| Kantohinta-arvo: (milj. €) | |
| Puittain tukki- ja kuitutilavuudelle kantohinnoin laskettu pystypuuston kokonaisarvo euroina. | |
| Kasvihuonekaasutase: (Mt CO2-ekv/v) | |
| Puuston ja maaperän yhteenlaskettu kasvihuonekaasutase. Positiivinen tase on nettopäästö ja negatiivinen tase on nettonielu. Taseeseen sisältyvät kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4) ja dityppioksidi (N2O). Kasvihuonekaasut on yhteismitallistettu GWP-kertoimilla (Global Warming Potential), jolloin ne voidaan laskea yhteen ja yksikkö on tällöin hiilidioksidiekvivalentti (CO2-ekv).
Puuston hiilivaraston muutos (nielu/päästö) laskettiin varastonmuutosmenetelmää noudattaen peräkkäisten tilojen erotuksena, jossa arvio puuston sisältämästä hiilestä (50 % puuston kuiva-aineesta) perustuu Repolan (2008, 2009) biomassamalleihin. Maaperän hiilivaraston muutokset laskettiin MELA-ohjelmiston karikesyötteen perusteella kangasmaille Yasso07-mallilla (Tuomi ym. 2011) sekä turvemaille pinta-aloihin perustuvien päästökertoimien avulla lasketun turpeen hajoamisen ja kariketuotoksen erotuksena (Lehtonen ym. 2016). Turvemaiden CH4- ja N2O-päästöt arvioitiin pinta-alaperustaisten päästökertoimien avulla. Laskentatavat ovat samat kuin Suomen kasvihuonekaasuinventoinnissa (Tilastokeskus 2019). Alueellisia maaperätunnuksia arvioitiin alueellisen elävien puiden karikesyötteen (perustuen VMI10-VMI12 puuston tilavuusarvioihin), luonnonpoistuman (Ihalainen 2013, Korhonen ym. 2017) ja hakkuiden hukkapuun (arvioituna vuosittain toteutuneisiin hakkuukertymiin perustuen (Luke 2020a, 2020b)) avulla. | |
| Kasvu: (1000 m3/v) | |
| Runkopuun tilavuuskasvu lasketaan puittain kahden ajankohdan tilavuuksien erotuksena ja summaamalla puittaiset kasvut kuorellisina kiintokuutiometreinä. | |
| Kitumaa: | |
| Puun kasvattamiseen käytetty tai käytettävissä oleva maa, jolla puuston keskimääräinen vuotuinen kasvu on suotuisimpien kasvuolojen vallitessa ja ohjekiertoaikaa käytettäessä 0,10 - 0,99 m3/ha/v kuorineen. Tarkemmin, ks. Valtakunnan metsien ... (2013), Valtakunnan metsien ... (2018). | |
| Kokonaispoistuman biomassa: (1000 t/v) | |
| Aines- ja energiapuuhakkuissa, uudistusalan raivauksessa ja taimikonhoidossa kaadetun tai luonnonpoistumana kuolleen puuston 1) runkopuun, 2) oksien ja lehtien sekä 3) kantojen ja juurten yhteenlaskettu massa kuiva-aineeksi muutettuna. Kuiva-ainemäärät lasketaan Repolan (2008, 2009) malleilla, ks. tarkemmin kunkin jakeen kohdalta. | |
| Kokonaispoistuman kantojen ja juurten biomassa: (1000 t/v) | |
| Kokonaispoistumaan sisältyvien (ks. kokonaispoistuman biomassa) puiden kantoleikkauksen (1 % maanpinnan tasosta) alapuolisen osan eli kannon ja juurten yhteenlaskettu massa kuiva-aineeksi muutettuna, ks. kokonaispoistuma. Kuiva-ainemäärät lasketaan Repolan (2008, 2009) malleilla (ks. elävän puuston kannon ja juurten biomassa). | |
| Kokonaispoistuman oksien ja lehtien biomassa: (1000 t/v) | |
| Hakkuissa tai metsänhoitotöissä kaadettujen tai luontaisesti kuolleiden puiden oksien, neulasten ja lehtien yhteenlaskettu massa kuiva-aineeksi muutettuna, ks. kokonaispoistuma. Kuiva-ainemäärät lasketaan Repolan (2008, 2009) malleilla (ks. elävän puuston oksien ja lehtien biomassa). | |
| Kokonaispoistuman runkopuun biomassa: (1000 t/v) | |
| 1) Hakkuukertymän (tukki, kuitupuu ja energiapuu) runkopuun , 2) metsään hakkuissa, uudistusalan raivauksessa ja taimikonhoidossa hakkuutähteenä jäävän runkopuun (metsähukkapuun) sekä 3) luontaisesti kuolleen, metsään jäävän runkopuun (luonnonpoistuman) yhteenlaskettu massa kuiva-aineeksi muutettuna. Luonnonpoistumaan sisältyvät satunnaistekijöistä (myrskyistä, hyönteistuhoista ym.) johtuva puiden kuoleminen ja puuston ylitiheydestä aiheutuva puiden kuoleminen ns. itseharveneminen (Hynynen ym. 2002). Kuiva-ainemäärät lasketaan Repolan (2008, 2009) malleilla (ks. elävän puuston runkopuun biomassa). | |
| Kokonaispoistuman runkopuun tilavuus: (1000 m3/v) | |
| Aines- ja energiapuuhakkuissa, uudistusalan raivauksessa ja taimikonhoidossa kaadetun tai luonnonpoistumana kuolleen puuston runkopuun kokonaismäärä kuorellisina kiintokuutiometreinä. Luonnonpoistumaan sisältyvät satunnaistekijöistä (myrskyistä, hyönteistuhoista ym.) johtuva puiden kuoleminen ja puuston ylitiheydestä aiheutuva puiden kuoleminen ns. itseharveneminen (Hynynen ym. 2002). | |
| Kuitukertymä: (1000 m3/v) | |
| Ainespuun hakkuukertymästä se osa, joka ei täytä tukkipuun vaatimuksia, mutta täyttää kuitupuun vaatimukset. Ks. tukkipuu. | |
| Kuitupuu: | |
| Ks. tukkipuu. | |
| Kuitureservi: (1000 m3/v) | |
| Ainespuun hakkuureservistä se osa, joka ei täytä tukkipuun minimivaatimuksia, mutta täyttää kuitupuun vaatimukset. Ks. tukkipuu. Huom. kuitureservin laskennassa on otettu huomioon myös ainespuukokoisen energiapuun hakkuukertymä. | |
| Metsämaa: | |
| Puun kasvattamiseen käytetty tai käytettävissä oleva maa, jolla puuston keskimääräinen vuotuinen kasvu on suotuisimpien kasvuolojen vallitessa ja ohjekiertoaikaa käytettäessä vähintään 1 m3/ha kuorineen. Tarkemmin, ks. Valtakunnan metsien ... (2013), Valtakunnan metsien ... (2018). | |
| Pinta-ala: (1000 ha) | |
| Metsä- ja kitumaan pinta-ala hehtaareina. Pinta-alatiedot on laskettu valtakunnan metsien inventoinnin koealakeskipisteiden edustamien pinta-alojen perusteella. | |
| Puuntuotantoon käytettävissä oleva metsä- ja kitumaa: | |
| Ensisijaisesti ja rajoitetussa puuntuotannossa oleva metsämaa ja rajoitetussa puuntuotannossa oleva kitumaa yhteensä. | |
| Runkotilavuus: (1000 m3) | |
| Runkopuun tilavuus lasketaan summaamalla Laasasenahon (1982) puun rinnankorkeusläpimittaan ja pituuteen perustuvien runkokäyräyhtälöiden avulla lasketut puittaiset runkopuun (= puu kannonkorkeudelta latvahuippuun) tilavuudet kuorellisina kiintokuutiometreinä. n = puiden lukumäärä, 1...N Runkopuun kokonaistilavuus metsä- ja kitumaalla on kalibroitu maakunnittain vastaamaan VMI12:n tilavuusarviota (Luke 2019) laskelmien alkutilanteessa. | |
| Tukkikertymä: (1000 m3/v) | |
| Ainespuun hakkuukertymästä se osa, joka täyttää tukkipuun vaatimukset. Ks. tukkipuu. | |
| Tukkipuu: | |
| Rungon ja siitä saatavien puutavaralajien tilavuus kuorellisina kiintokuutiometreinä lasketaan Laasasenahon (1982) puun rinnankorkeusläpimittaan ja pituuteen perustuvien runkokäyräyhtälöiden avulla. Runkopuun kokonaistilavuus metsä- ja kitumaalla on kalibroitu maakunnittain vastaamaan VMI12:n tilavuusarviota (Luke 2019) laskelmien alkutilanteessa. Runkojen apteerauksessa käytetään mäntytukin kuorellisena minimilatvaläpimittana 15 cm, kuusitukin 16 cm ja lehtipuutukin 18 cm sekä kuitupuun kuorellisena minimiläpimittana männyllä 6,3 cm ja kuusella sekä lehtipuilla 6,5 cm. Tukkiosan minimipituus on 4,3 m ja kuituosan 2,0 m. Tukkipuun määrää korjataan metsikkösimulaattorissa erillisellä tukkivähennysmallilla (Mehtätalo 2002), koska rungon mittoihin perustuva apteeraus ei ota huomioon puutavaran laatuun liittyviä tekijöitä. Erotus siirtyy kuitupuuksi. Tukkivähennysmallin avulla saatu tukkipuun määrä kalibroidaan lisäksi maakunnittain vastaamaan VMI12:n (Luke 2019) arvioituja tukkiosuuksia puulajeittain laskelmien alkutilanteessa.
Apteerauksen tuloksena saatua hukkapuun osuutta ainespuuhakkuiden hakkuupoistumasta kalibroidaan VMI12-aineistoista arvioiduilla osuuksilla puulajeittain ja hakkuutavoittain. Kalibroinnissa hukkapuun mahdollinen lisäys vähentää ainespuun hakkuukertymää, alkaen kuitupuusta, vastaavalla tilavuudella. | |
| Tukkireservi: (1000 m3/v) | |
| Ainespuun hakkuureservistä se osa, joka täytää tukkipuun vaatimukset. Ks. tukkipuu. | |
| Työvoima: (1000 htv/v) | |
| Metsätalouden työvoimaan sisältyy välittömästi puunkorjuussa ja metsänhoitotöissä tarvitut työntekijät suunnittelu ja työnjohto mukaan luettuna kuitenkin ilman toimihenkilöitä yms. Huom. 1 htv = 220 työpäivää. | |