Laskelmat tehtiin 50 vuoden jaksolle, joka jaettiin viiteen kymmenvuotiskauteen. Tulokset raportoidaan vain ensimmäisen 30 vuoden jaksolle. Kaksi viimeistä kymmenvuotiskautta oli mukana kestävyyden varmistamiseksi.
MELA2012 -ohjelmistossa (MELA2012 Reference ... 2013) puun pohjapinta-alan kasvumallit on kalibroitu VMI8-kasvunmittausten perusteella, jotka oli indeksikorjattu vuosien 1965-1994 keskimääräiseen läpimitan kasvun tasoon (Henttonen 2000, Hynynen ym. 2002). Tässä esitettyjä laskelmia varten metsämaan pohjapinta-alan kasvumallit kalibroitiin VMI11-kasvunmittausten perusteella. Ennen kalibrointia kasvunmittaukset indeksikorjattiin vastaamaan vuosien 1984-2013 läpimitan kasvun keskitasoa (Korhonen ym. 2007). Kalibrointiin käytettiin vuosina 2009-2013 mitattuja koepuita sellaisilta metsämaan koealoilta, jotka kuuluivat kokonaisuudessaan samaan metsikkökuvioon ja joita ei ollut hakkuin käsitelty viimeiseen 10 vuoteen.
Kalibrointia varten koealojen kaikkien lukupuiden läpimitat laskettiin inventoinnin kasvunmittausjakson alkuvuoteen (5 vuotta taaksepäin) vähentämällä malleilla laskettu viiden vuoden läpimitan kasvu puiden mitatusta läpimitasta. Aineistoon sovitettiin lineaarinen sekamalli erikseen kangas- ja turvemaille. Laadinta-aineistona käytettiin kriteerit täyttäviltä koealoilta mitattuja koepuita.
Kasvunmittausjakson alkuvuoteen muutettujen koepuiden kasvua simuloitiin MELA-ohjelmistolla 5 vuotta ja simuloitua pohjapinta-alan kasvua verrattiin inventoinnissa mitattujen koepuiden indeksikorjattuun pohjapinta-alan kasvuun. Mitatun ja simuloidun kasvun erotukselle eli ennusteharhalle sovitettiin lineaarinen sekamalli (vrt. Hynynen ym. 2002, s. 71) erikseen kangasmaalle ja turvemaalle. Kalibrointi tehtiin vain metsämaan malleille. Selittävinä muuttujina käytettiin puun läpimittaa ja ikää rinnankorkeudella, lämpösummaa, pohjois- ja itäkoordinaattia, merisyys- ja järvisyysindeksiä sekä veroluokasta ja ojitustilanteesta johdettuja dummy-muuttujia. Eri puulajit otettiin huomioon puulajiryhmittäisillä dummy-muuttujilla. Mallilla saatu ennusteharha lisättiin ennustettuun pohjapinta-alan kasvuun ja vastemuuttujan logaritmisesta aritmeettiseksi muuttamisesta syntyvä harha korjattiin empiirisellä korjauskertoimella (Hynynen ym. 2002, s. 71).
MELA-ohjelmistossa olevissa kasvumalleissa on joitakin kalibroinnin jälkeisiä empiirisiä maksimikasvuehtoja ja kasvuntasokertoimia, erityisesti ojittamattomien turvemaiden kohdalla (Hynynen ym. 2002, s.114). Näitä ehtoja ei koepuuaineiston vähyyden vuoksi (taulukko) katsottu voitavan poistaa muutoin kuin tasokerrointen osalta (Hynynen ym. 2002, s. 115), jolloin kalibrointimalli ei tässä ositteessa päässyt vaikuttamaan täysimääräisesti.
Kalibrointimalleja testattiin kasvunmittausjakson alkuvuoteen muutetulla aineistolla simuloimalla 5 vuoden kasvu käyttäen kalibroituja pohjapinta-alan kasvumalleja ja vertaamalla mallien antamia tuloksia inventoinnin indeksikorjattuihin kasvuihin.
| Koepuiden keskimääräiset pohjapinta-alan kasvut metsämaan kangasmaalla sekä metsämaan ojittamattomalla ja ojitetulla turvemaalla. | Näytä taulukko |
Metsien käsittely- ja kehitysvaihtoehdot laskettiin puukohtaisiin malleihin perustuvalla MELA2012 -ohjelmiston metsikkösimulaattorilla (MELA2012 Reference ... 2013). MELA-ohjelmistoon sisältyvistä luonnonprosessimalleista ja niiden soveltamisesta ks. tarkemmin Nuutinen ym. (2007).
Metsien käsittely perustui vuoden 2013 metsänkäsittelysuosituksiin
(Äijälä ym. 2014) ja energiapuun korjuun ja
kasvatuksen suosituksiin (Äijälä ym. 2010). Kulotus, lannoitus, uudisojitus, pystypuiden
karsinta, yläharvennus ja
Ensisijaisen puuntuotannon maalla mahdollisia toimenpiteitä olivat runkolukuun ja pohjapinta-alaan perustuvat harvennukset, avohakkuu, siemenpuuhakkuu, suojuspuuhakkuu sekä ylispuiden poisto, säästöpuiden jättäminen, raivaus, maanpinnan käsittely, viljely, taimikonhoito ja kunnostusojitus hakkuiden yhteydessä. Uudistushakkuu simuloitiin noudattaen ohjeiden 2-4 % tuottovaatimukseen perustuvia läpimitta- ja uudistamisikärajoja, jos jompikumpi em. raja täyttyi. Harvennushakkuissa voitiin korjata joko vain ainespuuta, ainespuuta ja energiapuuta (integroitu korjuu) tai vain energiapuuta. Integroidussa korjuussa energiapuu koostui männyn, kuusen, koivun ja haavan osalta rinnankorkeusläpimittaluokista 4-9 cm ja muilla puulajeilla kaikista rinnankorkeusläpimitaltaan vähintään 4 cm puista. Harvennushakkuiden energiapuu korjattiin kuivahkojen kankaiden ja tätä viljavampien kankaiden mänty- tai lehtipuuvaltaisissa puustoissa kokopuuna. Energiapuu korjattiin rankapuuna em. kasvupaikkoja karummilla kangasmailla, turvemailla tai aina kun pääpuulaji oli kuusi. Uudistushakkuissa voitiin korjata joko vain ainespuuta tai ainespuun lisäksi a) hakkuutähdettä (oksat ja latvahukkapuu) tai b) hakkuutähdettä ja kantoja. Uudistushakkuiden hakkuutähteestä (oksat ja runkopuu) oletettiin korjattavan 70 %. Kannoista nostettiin läpimitaltaan vähintään 25 cm kannot, joista talteen saatiin 85 %. Luontaisesti uudistettavilta aloilta korjattiin vain ainespuuta. Rajoitetun puuntuotannon maalta korjattiin vain ainespuuta ja sallittuja hakkuutapoja olivat kasvatushakkuut (harvennukset ja ylispuiden poisto) sekä luontainen uudistaminen. Kitumaille ei tehty hakkuita. Kokonaan puuntuotannon ulkopuolella olevilla alueilla ei sallittu mitään toimenpiteitä.
Pohjapinta-alaohjeeseen perustuva harvennus oli mahdollinen, kun harvennusmallien alempi leimauskäyrä saavutettiin. Puusto harvennettiin harvennuskäyrien puoliväliin. Hakkuut toteutettiin kymmenvuotiskausien puolivälissä, minkä vuoksi harvennuksissa pohjapinta-alan vaatimusta alennettiin 10 prosentilla. Siten harvennettavaksi tuli myös kohteita, jotka täyttivät pohjapinta-alavaatimuksen vasta 10-vuotiskauden jälkimmäisellä puoliskolla.
Kantohintojen vuosina 2004-2013 (Metinfo, haettu 1.2.2015) toteutuneet keskiarvot (€/m3) puutavaralajeittain vuoden 2013 hintatasoon muutettuna.
Tienvarsihinnat laskettiin lisäämällä toteutuneisiin kantohintoihin vuosien 2004-2013 (Metinfo, haettu 1.2.2015) keskimääräiset toteutuneet reaaliset (v. 2013 rahanarvo) korjuukustannukset (€/m3).
| Sovelletut kanto- ja tienvarsihinnat, €/m3. Koivukuidun hintaa käytettiin myös muiden lehtipuiden tukille ja kuidulle. | Näytä taulukko |
| Metsähakkeen käyttöpistehinta (€/m3) perustuu Tilastokeskuksen energiatilaston (Tilasto: Energian hinnat, haettu 1.2.2015) vuosien 2008-2013 määrillä painotettuun reaaliseen keskihintaan (v. 2013 rahanarvo) €/Mwh, joka on muutettu kuutiometrihinnaksi kertoimella 2. | Näytä taulukko |
| Laskelmissa sovelletut korjuun yksikköhinnat (€/h). Hinnat sisältävät palkkojen lisäksi yrittäjävoiton, henkilösivukustannukset ja työvälinekorvaukset. | Näytä taulukko |
| Laskelmissa sovelletut energiapuun hankinnan yksikköhinnat (€/h). Hinnat sisältävät palkkojen lisäksi henkilösivukustannukset ja työvälinekorvaukset. Energiapuun korjuulle ei kohdistettu korjuu- tai haketustukia. | Näytä taulukko |
Metsänhoitotöiden vuosina 2004-2013 (Metinfo, haettu 1.2.2015) toteutuneet keskimääräiset yksikköhinnat vuoden 2013 hintatasoon muutettuna.
| Laskelmissa sovelletut metsänhoitotöiden yksikköhinnat | Näytä taulukko |