Laskelmat tehtiin 50 vuoden jaksolle, joka jaettiin viiteen kymmenvuotiskauteen. Tulokset raportoidaan vain ensimmäisen 30 vuoden jaksolle. Kaksi viimeistä kymmenvuotiskautta oli mukana kestävyyden varmistamiseksi.
MELA2007-ohjelmistossa puun pohjapinta-alan kasvumallit on kalibroitu VMI8-kasvunmittausten perusteella, jotka oli indeksikorjattu vuosien 1965-1994 keskimääräiseen läpimitan kasvun tasoon (Henttonen 2000, Hynynen ym. 2002). Tässä esitettyjä laskelmia varten metsämaan pohjapinta-alan kasvumallit kalibroitiin VMI10-kasvunmittausten perusteella. Ennen kalibrointia kasvunmittaukset indeksikorjattiin vastaamaan vuosien 1976-2007 läpimitan kasvun keskitasoa (Korhonen ym. 2007). Kalibrointiin käytettiin vuosina 2004-2008 mitattuja koepuita sellaisilta metsämaan koealoilta, jotka kuuluivat kokonaisuudessaan samaan metsikkökuvioon ja joita ei ollut hakkuin käsitelty viimeiseen 10 vuoteen.
Kalibrointia varten koealojen kaikkien lukupuiden läpimitat laskettiin inventoinnin kasvunmittausjakson alkuvuoteen (5 vuotta taaksepäin) vähentämällä regressiomalleilla laskettu viiden vuoden läpimitan kasvu puiden mitatusta läpimitasta. Mallit laadittiin erikseen kangas- ja turvemaiden männylle, kuuselle ja lehtipuille. Laadinta-aineistona käytettiin kriteerit täyttäviltä koealoilta mitattuja koepuita.
Kasvunmittausjakson alkuvuoteen muutettujen koepuiden kasvua simuloitiin MELA-ohjelmistolla 5 vuotta ja simuloitua pohjapinta-alan kasvua verrattiin inventoinnissa mitattujen koepuiden indeksikorjattuun pohjapinta-alan kasvuun. Mitatun ja simuloidun kasvun erotukselle eli ennusteharhalle sovitettiin lineaarinen regressiomalli (ks. Hynynen ym. 2002, s. 71) erikseen kangasmaan männylle, kuuselle ja lehtipuille sekä turvemaan männylle, kuuselle ja lehtipuille. Kalibrointi tehtiin vain metsämaan malleille. Selittävinä muuttujina käytettiin lämpösummaa, pohjois- ja itäkoordinaattia, merisyys- ja järvisyysindeksiä sekä veroluokista johdettuja dummy-muuttujia. Mallilla saatu ennusteharha lisättiin ennustettuun pohjapinta-alan kasvuun ja vastemuuttujan logaritmisesta aritmeettiseksi muuttamisesta syntyvä harha korjattiin empiirisellä korjauskertoimella (Hynynen ym. 2002, s. 71).
MELA-ohjelmistossa olevissa kasvumalleissa on joitakin kalibroinnin jälkeisiä empiirisiä maksimikasvuehtoja ja kasvuntasokertoimia, erityisesti ojittamattomien turvemaiden kohdalla (Hynynen ym. 2002, s.114). Näitä ehtoja ei koepuuaineiston vähyyden vuoksi (taulukko 6) katsottu voitavan poistaa muutoin kuin tasokerrointen osalta (Hynynen ym. 2002, s. 115), jolloin kalibrointimalli ei tässä ositteessa päässyt vaikuttamaan täysimääräisesti.
Kalibrointimalleja testattiin kasvunmittausjakson alkuvuoteen muutetulla aineistolla simuloimalla 5 vuoden kasvu käyttäen kalibroituja pohjapinta-alan kasvumalleja ja vertaamalla mallien antamia tuloksia inventoinnin indeksikorjattuihin kasvuihin.
| Koepuiden keskimääräiset pohjapinta-alan kasvut metsämaan kangasmaalla sekä metsämaan ojittamattomalla ja ojitetulla turvemaalla. | Näytä taulukko |
Metsien käsittely- ja kehitysvaihtoehdot on laskettu puukohtaisiin malleihin perustuvalla MELA2007-ohjelmiston metsikkösimulaattorilla (MELA2007 Reference ...). MELA-ohjelmistoon sisältyvistä luonnonprosessimalleista ja niiden soveltamisesta ks. tarkemmin Nuutinen ym. (2007).
Metsien käsittely perustui vuoden 2006 metsänkäsittelysuosituksiin (Hyvän metsänhoidon ... 2006), turvemaiden metsänhoidon suosituksiin (Ruotsalainen 2007) ja Pohjois-Suomen metsänhoitosuosituksiin (Keskimölö ym. 2007). Kulotus, lannoitus, uudisojitus ja pystypuiden karsinta eivät kuitenkaan olleet mukana tarkastelussa ja turvemailla metsikön uudistuskypsyys määritettiin kangasmaiden tapaan iän ja järeyden perusteella.
Ensisijaisen puuntuotannon maalla mahdollisia toimenpiteitä olivat runkolukuun ja pohjapinta-alaan perustuvat harvennukset, avohakkuu, siemenpuuhakkuu, suojuspuuhakkuu sekä ylispuiden poisto, säästöpuiden jättäminen, raivaus, maanpinnan käsittely, viljely, taimikonhoito ja kunnostusojitus hakkuiden yhteydessä. Rajoitetun puuntuotannon maalla sallittuja hakkuutapoja olivat vain kasvatushakkuut (harvennukset ja ylispuiden poisto) sekä luontainen uudistaminen. Kitumaille ei hakkuita tehty. Kokonaan puuntuotannon ulkopuolella olevilla alueilla ei sallittu mitään toimenpiteitä.
Harvennus oli mahdollinen, kun harvennusmallien alempi leimauskäyrä saavutettiin. Puusto harvennettiin harvennuskäyrien puoliväliin. Hakkuut toteutettiin kymmenvuotiskausien puolivälissä, minkä vuoksi harvennuksissa pohjapinta-alan vaatimusta alennettiin 10 prosentilla. Siten harvennettavaksi tuli myös kohteita, jotka täyttivät pohjapinta-alavaatimuksen vasta 10-vuotiskauden jälkimmäisellä puoliskolla.
Kantohintojen vuosina 1999-2008 (Metinfo 2009, haettu 15.5.2009) toteutuneet keskiarvot puutavaralajeittain vuoden 2008 hintatasoon muutettuna, €/m3.
Tienvarsihinnat laskettu lisäämällä toteutuneisiin kantohintoihin vuosien 2000-2008 (Metinfo 2009, haettu 15.5.2009) keskimääräiset toteutuneet reaaliset (v. 2008 rahanarvo) korjuukustannukset €/m3.
| Laskelmissa sovelletut kanto- ja tienvarsihinnat | Näytä taulukko |
Laskelmissa sovelletut korjuun yksikköhinnat.
| Työlaji | Yksikköhinta €/h |
| Metsäkuljetus | 65,00 |
| Hakkuu monitoimikoneella | 90,00 |
| Metsurihakkuu | 26,85 |
Metsänhoitotöiden vuosina 1998-2007 (Metinfo 2009, haettu 15.5.2009) toteutuneet keskimääräiset yksikköhinnat vuoden 2008 hintatasoon muutettuna.
| Laskelmissa sovelletut metsänhoitotöiden yksikköhinnat | Näytä taulukko |