n = puiden lukumäärä, 1...N
Runkopuun kokonaistilavuus metsä- ja kitumaalla on kalibroitu maakunnittain vastaamaan VMI12:n tilavuusarviota (Luke 2019) laskelmien alkutilanteessa.
| Ainespuukertymän biomassa: (1000 t/v) | |
| Tukki- ja kuitukertymän (ks. ainespuukertymän tilavuus) puuaineen ja kuoren yhteenlaskettu massa kuiva-aineeksi muutettuna. Kuiva-ainemäärät lasketaan Marklundin (1988) malleilla (ks. elävän puuston runkopuun biomassa). | |
| Ainespuukertymän tilavuus: (1000 m3/v) | |
| Tukiksi ja/tai kuiduksi (ks. tukkipuu, kuitupuu) hakattu runkopuu kuorellisina kiintokuutiometreinä. | |
| Ainespuun hakkuureservi: (1000 m3/v) | |
| Metsänhoitosuositusten mukaan hakattavissa oleva ainespuu kuorellisina kiintokuutiometreinä, joka jää tietyllä kaudella ja tietyssä ratkaisussa hakkaamatta, koska hakkuujärjestykseen vaikuttavat metsänhoitosuositusten lisäksi puunkasvatuksen taloudelliset kriteerit ja metsätaloudelle, hakkuille tai hakkuumäärille asetetut rajoitteet. Hakkuureservi koostuu tukki- ja kuitureservistä. Huom. kuitureservin laskennassa on otettu huomioon 16.6.2015 jälkeen myös ainespuukokoisen energiapuun hakkuukertymä. | |
| Elävän puuston kantojen ja juurten biomassa: (1000 t) | |
| Elävien puiden kantoleikkauksen (1 % maanpinnan tasosta) alapuolisen osan eli kannon ja juurten yhteenlaskettu massa kuiva-aineeksi muutettuna. Kuiva-ainemäärät lasketaan Marklundin (1988) männyn ja kuusen puittaisilla malleilla, joissa selittävinä muuttujina ovat puulaji ja läpimitta. Männyn malleja sovelletaan kaikille puulajeille paitsi kuuselle. | |
| Elävän puuston kokonaisbiomassa: (1000 t) | |
| Elävän puuston 1) runkopuun, 2) oksien ja lehtien sekä 3) kantojen ja juurten yhteenlaskettu massa kuiva-aineeksi muutettuna. Kuiva-ainemäärät lasketaan Marklundin (1988) malleilla, ks. tarkemmin kunkin jakeen kohdalta. | |
| Elävän puuston oksien ja lehtien biomassa: (1000 t) | |
| Elävien ja kuolleiden oksien sekä neulasten ja lehtien yhteenlaskettu massa kuiva-aineeksi muutettuna. Kuiva-ainemäärät lasketaan Marklundin (1988) männyn, kuusen ja koivun puittaisilla malleilla, joissa selittävinä muuttujina ovat puulaji, läpimitta ja pituus. Männyn malleja käytetään kaikille havupuille paitsi kuuselle ja koivun malleja lehtipuille. Koivun malli ei sisällä lehtiä, joten lehtien biomassa arvioidaan männyn neulasmallilla. | |
| Elävän puuston runkopuun biomassa: (1000 t) | |
| Elävien puiden rungon puuaineen ja rungon kuoren yhteenlaskettu massa kuiva-aineeksi muutettuna kantoleikkauksesta (1 % maanpinnan tasosta) puun latvaan. Kuiva-ainemäärät lasketaan Marklundin (1988) männyn, kuusen ja koivun puittaisilla malleilla, joissa selittävinä muuttujina ovat puulaji, pituus ja läpimitta. Männyn malleja sovelletaan muille havupuille paitsi kuuselle ja koivun malleja kaikille lehtipuille. | |
| Hakkuupinta-ala: (1000 ha/v) | |
| Kasvatus- ja uudistushakkuiden pinta-ala hehtaareina. Kasvatushakkuut koostuvat runkoluku- ja pohjapinta-alaperusteisista harvennushakkuista sekä ylispuiden poistosta ja uudistushakkuut luontaiseen uudistamiseen tähtäävistä siemen- ja suojuspuuhakkuista sekä avohakkuista. | |
| Hakkuupoistuman kantojen ja juurten biomassa: (1000 t/v) | |
| Hakkuissa (ks. luokittelumuuttuja hakkuutapa) kaadettujen puiden kantoleikkauksen (1 % maanpinnan tasosta) alapuolisen osan eli kannon ja juurten yhteenlaskettu massa kuiva-aineeksi muutettuna. Kuiva-ainemäärät lasketaan Marklundin (1988) malleilla (ks. elävän puuston kannon ja juurten biomassa). | |
| Hakkuupoistuman kokonaisbiomassa: (1000 t/v) | |
| 1) Hakkuukertymän, hakkuupoistuman 2) latvuksen sekä 3) kantojen ja juurten yhteenlaskettu massa kuiva-aineeksi muutettuna . | |
| Hakkuupoistuman oksien ja lehtien biomassa: (1000 t/v) | |
| Hakkuissa (ks. luokittelumuuttuja hakkuutapa) kaadettujen puiden oksien, neulasten ja lehtien yhteenlaskettu massa kuiva-aineeksi muutettuna. Kuiva-ainemäärät lasketaan Marklundin (1988) malleilla (ks. elävän puuston oksien ja lehtien biomassa). | |
| Hakkuupoistuman runkopuun biomassa: (1000 t/v) | |
| Hakkuissa (ks. luokittelumuuttuja hakkuutapa) kaadettujen rungon puuaineen ja kuoren yhteenlaskettu massa kuiva-aineeksi muutettuna. Kuiva-ainemäärät lasketaan Marklundin (1988) malleilla (ks. elävän puuston runkopuun biomassa). | |
| Kantohinta-arvo: (milj. €) | |
| Puittain tukki- ja kuitutilavuudelle kantohinnoin laskettu pystypuuston kokonaisarvo euroina. | |
| Kasvu: (1000 m3/v) | |
| Runkopuun tilavuuskasvu lasketaan puittain kahden ajankohdan tilavuuksien erotuksena ja summaamalla puittaiset kasvut kuorellisina kiintokuutiometreinä. | |
| Kitumaa: | |
| Puun kasvattamiseen käytetty tai käytettävissä oleva maa, jolla puuston keskimääräinen vuotuinen kasvu on suotuisimpien kasvuolojen vallitessa ja ohjekiertoaikaa käytettäessä 0,10 - 0,99 m3/ha/v kuorineen. Tarkemmin, ks. Valtakunnan metsien ... (2008). | |
| Kokonaispoistuma: (1000 m3/v) | |
| 1) Tukki- ja kuitukertymän, 2) metsään hakkuissa, uudistusalan raivauksessa ja taimikonhoidossa hakkuutähteenä jäävän runkopuun (metsähukkapuun) sekä 3) luontaisesti kuolleen, metsään jäävän runkopuun (luonnonpoistuman) kokonaismäärä kuorellisina kiintokuutiometreinä. Luonnonpoistumaan sisältyvät satunnaistekijöistä (myrskyistä, hyönteistuhoista ym.) johtuva puiden kuoleminen ja puuston ylitiheydestä aiheutuva puiden kuoleminen ns. itseharveneminen (Hynynen ym. 2002). | |
| Kokonaispoistuman biomassa: (1000 t/v) | |
| Ainespuuhakkuissa, uudistusalan raivauksessa ja taimikonhoidossa kaadetun tai luonnonpoistumana kuolleen puuston 1) runkopuun, 2) oksien ja lehtien sekä 3) kantojen ja juurten yhteenlaskettu massa kuiva-aineeksi muutettuna. Kuiva-ainemäärät lasketaan Marklundin (1988) malleilla, ks. tarkemmin kunkin jakeen kohdalta. | |
| Kokonaispoistuman kantojen ja juurten biomassa: (1000 t/v) | |
| Kokonaispoistumaan sisältyvien (ks. kokonaispoistuman biomassa) puiden kantoleikkauksen (1 % maanpinnan tasosta) alapuolisen osan eli kannon ja juurten yhteenlaskettu massa kuiva-aineeksi muutettuna, ks. kokonaispoistuma. Kuiva-ainemäärät lasketaan Marklundin (1988) malleilla (ks. elävän puuston kannon ja juurten biomassa). | |
| Kokonaispoistuman oksien ja lehtien biomassa: (1000 t/v) | |
| Hakkuissa tai metsänhoitotöissä kaadettujen tai luontaisesti kuolleiden puiden oksien, neulasten ja lehtien yhteenlaskettu massa kuiva-aineeksi muutettuna, ks. kokonaispoistuma. Kuiva-ainemäärät lasketaan Marklundin (1988) malleilla (ks. elävän puuston oksien ja lehtien biomassa). | |
| Kokonaispoistuman runkopuun biomassa: (1000 t/v) | |
| 1) Hakkuukertymän (tukki, kuitupuu) runkopuun , 2) metsään hakkuissa, uudistusalan raivauksessa ja taimikonhoidossa hakkuutähteenä jäävän runkopuun (metsähukkapuun) sekä 3) luontaisesti kuolleen, metsään jäävän runkopuun (luonnonpoistuman) yhteenlaskettu massa kuiva-aineeksi muutettuna. Luonnonpoistumaan sisältyvät satunnaistekijöistä (myrskyistä, hyönteistuhoista ym.) johtuva puiden kuoleminen ja puuston ylitiheydestä aiheutuva puiden kuoleminen ns. itseharveneminen (Hynynen ym. 2002). Kuiva-ainemäärät lasketaan Marklundin (1988) malleilla (ks. elävän puuston runkopuun biomassa). | |
| Kuitukertymä: (1000 m3/v) | |
| Ainespuun hakkuukertymästä se osa, joka ei täytä tukkipuun minimivaatimuksia, mutta täyttää kuitupuun vaatimukset. Ks. tukkipuu. | |
| Kuitupuu: | |
| Ks. tukkipuu. | |
| Kuitureservi: (1000 m3/v) | |
| Ainespuun hakkuureservistä se osa, joka ei täytä tukkipuun minimivaatimuksia, mutta täyttää kuitupuun vaatimukset. Ks. tukkipuu. Huom. kuitureservin laskennassa on otettu huomioon 16.6.2015 jälkeen myös ainespuukokoisen energiapuun hakkuukertymä. | |
| Metsämaa: | |
| Puun kasvattamiseen käytetty tai käytettävissä oleva maa, jolla puuston keskimääräinen vuotuinen kasvu on suotuisimpien kasvuolojen vallitessa ja ohjekiertoaikaa käytettäessä vähintään 1 m3/ha kuorineen. Tarkemmin, ks. Valtakunnan metsien ... (2008). | |
| Pinta-ala: (1000 ha) | |
| Metsä- ja kitumaan pinta-ala hehtaareina. Pinta-alatiedot on laskettu valtakunnan metsien 10. inventoinnin koealakeskipisteiden edustamien pinta-alojen perusteella. | |
| Puuntuotantoon käytettävissä oleva metsä- ja kitumaa: | |
| Ensisijaisesti ja rajoitetussa puuntuotannossa oleva metsämaa ja rajoitetussa puuntuotannossa oleva kitumaa yhteensä. | |
| Runkotilavuus: (1000 m3) | |
| Runkopuun tilavuus lasketaan summaamalla Laasasenahon (1982) puun rinnankorkeusläpimittaan ja pituuteen perustuvien runkokäyräyhtälöiden avulla lasketut puittaiset runkopuun (= puu kannonkorkeudelta latvahuippuun) tilavuudet kuorellisina kiintokuutiometreinä. n = puiden lukumäärä, 1...N Runkopuun kokonaistilavuus metsä- ja kitumaalla on kalibroitu maakunnittain vastaamaan VMI12:n tilavuusarviota (Luke 2019) laskelmien alkutilanteessa. | |
| Tukkikertymä: (1000 m3/v) | |
| Ainespuun hakkuukertymästä se osa, joka täyttää tukkipuun vaatimukset. Ks. tukkipuu. | |
| Tukkipuu: | |
| Rungon ja siitä saatavien puutavaralajien tilavuus kuorellisina kiintokuutiometreinä lasketaan Laasasenahon (1982) puun rinnankorkeusläpimittaan ja pituuteen perustuvien runkokäyräyhtälöiden avulla. Runkopuun kokonaistilavuus metsä- ja kitumaalla on kalibroitu maakunnittain vastaamaan VMI12:n tilavuusarviota (Luke 2019) laskelmien alkutilanteessa. Runkojen apteerauksessa käytetään mäntytukin kuorellisena minimilatvaläpimittana 15 cm, kuusitukin 16 cm ja lehtipuutukin 18 cm sekä kuitupuun kuorellisena minimiläpimittana männyllä 6,3 cm ja kuusella sekä lehtipuilla 6,5 cm. Tukkiosan minimipituus on 4,3 m ja kuituosan 2,0 m. Tukkipuun määrää korjataan metsikkösimulaattorissa erillisellä tukkivähennysmallilla (Mehtätalo 2002), koska rungon mittoihin perustuva apteeraus ei ota huomioon puutavaran laatuun liittyviä tekijöitä. Erotus siirtyy kuitupuuksi. Tukkivähennysmallin avulla saatu tukkipuun määrä kalibroidaan lisäksi maakunnittain vastaamaan VMI12:n (Luke 2019) arvioituja tukkiosuuksia puulajeittain laskelmien alkutilanteessa.
Apteerauksen tuloksena saatua hukkapuun osuutta ainespuuhakkuiden hakkuupoistumasta kalibroidaan VMI12-aineistoista arvioiduilla osuuksilla puulajeittain ja hakkuutavoittain. Kalibroinnissa hukkapuun mahdollinen lisäys vähentää ainespuun hakkuukertymää, alkaen kuitupuusta, vastaavalla tilavuudella. | |
| Tukkireservi: (1000 m3/v) | |
| Ainespuun hakkuureservistä se osa, joka täytää tukkipuun vaatimukset. Ks. tukkipuu. | |